Tietoa kunnasta alisivukuva

Tietoa kunnasta leipäteksti

Tohmajärvi

Tohmajärvi sijaitsee Venäjän rajalla, Pohjois-Karjalan kaakkoisosassa, Keski-Karjalan seutukunnassa. Tohmajärvi ja siitä vuonna 1920 erkaantunut Värtsilä liittyivät yhteen vuoden 2005 alusta. Tohmajärvellä on asukkaita 4 482 (31.12.2018) ja pinta-alaa 895 neliökilometriä, josta vesistöjä 58 km2. Naapurikuntia ovat Kitee, Rääkkylä ja Joensuu.

Tohmajärvellä sijaitsee EU:n itäisin maaraja-asema ja se on henkilöliikenteellä mitaten Suomen itärajan neljänneksi vilkkain Nuijamaan, Vaalimaan ja Imatran jälkeen. Rajan ylittäviä matkustajia oli vuonna 2017 reilut 1,2 miljoonaa. Myös tavaraliikenne liikkuu sujuvasti Niiralan kautta rauta- ja maanteitse. Valtatiet 6 ja 9 tuovat Tohmajärvelle. Karjalan rata ja Onkamo-Niirala -ratayhteys tarjoavat suoran kuljetusväylän Kiinaan asti.


Vieraskielisiä asukkaita Tohmajärvellä on yhteensä 214 eli 4,8 % väestöstä. Äidinkielenään venäjää puhuvia kuntalaisia oli vuoden 2018 lopussa 188 henkilöä eli 4,2 % väestöstä, joka on väkilukuun suhteutettuna viidenneksi eniten Suomessa. Venäläisten naisten osuus Tohmajärvellä asuvista naisista on 6,2 %.

Tohmajärveläisiä kuuluisuuksia ja merkkihenkilöitä ovat muun muassa keihäsmies Seppo Räty, taiteilija Katri-Helena, hiihtäjälegenda Siiri "Äitee" Rantanen, metropoliitta Ambrosius, Miss Suomi Henna Meriläinen, näyttelijä, malli ja juontaja Anna Easteden, hiihtosuunnistuksen maailmanmestarit Olavi Svanberg ja Pertti Tikka, kansalliskirjailija Maiju Lassila, piispa Eino Sormunen, sotasankari, kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch sekä kuvernööri, kenraaliluutnantti ja senaattori Alexander Järnefelt.

Rajaliikenne työllistää

Tohmajärveläisiä työllistää erityisesti kehittyvä rajaliikenne. Palvelualoilla palkkansa ansaitsee kaksi kolmesta työssä käyvästä tohmajärveläisestä. Kunnasta löytyy myös nykyaikaista ja kehittyvää teollisuutta. Suurin yksityinen työnantaja on metallikonepajayhtiö Power Tech Group.

Tohmajärvi on edelleen myös vahva maatalouspitäjä. Maatiloja on lähes 200. Tilakohtainen maidontuotanto sekä keskimääräinen peltoala ovat valtakunnallisestikin huipputasoa.

Jyrkkiä vaaroja ja reheviä lehtoja

Yleisilmeeltään Tohmajärvi on jyrkkäpiirteistä vaaramaisemaa. Kunta jakautuu kolmeen eri maisema-alueeseen: Vaara-Karjalaan, Pohjois-Karjalan järviseutuun ja Laatokan Karjalaan, joka on muuta järviseutua rehevämpää ja ilmastoltaan suotuisampaa. Laatokan Karjalan lehtovyöhykkeeltä, Aconitum-luontopolun varrelta löytyy mm. harvinainen ukonhattu.

Värtsilässä sijaitseva Sääperi sekä Tohmajärven Peijonniemenlahti ovat hyviä lintuvesiä. Eläimistön erikoisuuksiin kuuluu myös kunnan pohjoisosissa esiintyvä rupimanteri. Tavanomaisempia ovat maamme suurpedot karhu, susi, ilves ja ahma. Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluu yhteensä 12 kohdetta ja lisäksi yksittäisiä rauhoitusalueita.

PTV-sisältö

Kunnan Facebook syöte