Matkailu Melojan Jänisjoki alisivun kuva

Matkailu Melojan Jänisjoki

Melojan Jänisjoki

Jänisjoen reitistöön kuuluu noin 200 km melottavia joki- ja järviosuuksia. Joki virtaa Joensuun ja Tohmajärven alueella. Pohjoisin haara alkaa Enon Uramojärvestä ja laskee Loitimoon, johon laskevat myös Tuupovaaran suunnasta virtaavat Kotajoki ja Kuuttijoki. Loitimon jälkeen Jänisjoki jatkuu leveänä virtana, ”isona Jänisjokena” kohti itärajaa ja Laatokkaa.

Jänisjoen latvareittien kartat löydät täältä:

https://www.joensuu.fi/melontareitit

Melonnan voi aloittaa ja lopettaa useasta kohtaa. Loitimolla aloituspisteeksi sopii hyvin Oskolankoski Oskolantieltä. Loitimolta lähdettäessä rantautumispaikalla on tulentekopaikka, laavu ja wc. Hyvin varusteltu Peltokoski on suosittu kalastus- ja retkeilypaikka. 

Joensuun ja Tohmajärven kuntaraja on Uskalin ja Kattilakosken puolivälissä. Maantiesillan alittava Kattilakoski on Patsolankosken ohella ainoa koskipaikka Jänisjoen Tohmajärven-puoleisella osuudella. Kattilakoski on lyhyt ja kuohut ja vauhdikkuus tietysti vesitilanteesta riippuvaisia.
 

Jänisjoki kuva 2

Kuva Kattilakoskesta leipäteksti

Kuva Kattilakoskesta

Jänisjoki 3

Melojan jänisjoki leipäteksti 4

Noin 8 kilometrin päässä on seuraava taukopaikka, Kangaskoski. Nuotiopaikka on oikeanpuoleisella rannalla ja nimestään huolimatta paikalla ei koski kuohu. Kuva yläpuolella. 

Jänisjoki kuva 1

Jänisjoki meloja leipäteksti 3

Kattilakosken taukopaikka on idyllisessä kalliosyvennyksessä kosken vasemmalla rannalla. Kuva yläpuolella.

Jänisjoki leipäteksti 2

Kangaskoskelta Saarion laavulle on 5,5 kilometriä. Saarion maihinnousupaikka ja laavu ovat joen vasemmalla puolella. Rantautuminen on veneluiskan kohdalta noin 100 metriä ennen laavua. Tästä on vajaa kilometri Saarion voimalaitokselle, jonka ohi kanootti on vietävä kantamalla. Rantautumispaikka on vasemmalla ja laskupaikka oikealla rannalla. Saarion voimalaitoksen ohituksen yhteydessä voi ihastella v. 1908 rakennetun voimalaitoksen arkkitehtonista kauneutta. Vanha voimalaitos on museona ja avoinna kesäaikaan sekä tilauksesta. Museon toiminnasta vastaa Tohmajärvi-seura.

Saariosta Vääräkosken voimalaitokselle Jänisjoen rannat ovat välillä viidakkomaisia. Matkaa on noin 5 km ja vajaa kilometri ennen voimalaitosta oikealla rannalla on Lempauksen nuotiopaikka. Vääräkosken rantautumispaikka on oikealla samoin kuin laskupaikka. 

Vääräkosken voimalaitoksen jälkeinen osuus on yksi koko reitin mielenkiintoisimmista. Sille osuu myös kalastajien suosiossa oleva Patsolankoski. Vähän veden aikaan suurin riski on pohjakosketus ja vauhdin pysähtyminen. Kahden kilometrin päässä alempana on Myllykosken laavu, josta lähtee hiihtäjänä tunnetun Siiri ”Äitee” Rantasen lapsuusmaisemissa kiertelevä Siirinpolku. Laavun kohdalta Jänisjokeen laskevaa Myllypuroa vanhoine myllynpaikkoineen kannattaa käydä katsastamassa nuotion syttyessä.

Vinkki:
Mukava päiväretki ilman voimalaitosten ohituksia onnistuu Vääräkosken voimalaitoksen alapuolelta. Retken voit lopettaa joko noin 11 kilometrin kohdalla Jänisjoen tupien veneluiskalle Niiralassa tai Värtsilän kylälle juuri ennen maantiesiltaa, jolloin melontamatkaa Värtsilään tulee noin 15 kilometriä.

Ohjelmapalveluista ja mm. kanoottien vuokrauksesta löydät lisäinfoa täältä: sydänkarjala.fi

 

Välimatkoja:
Uskali-Tohmajärven kunnan raja 2,5 km
Tohmajärven kunnan raja – Kattilakoski 2,5 km
Kattilakoski – Kangaskoski 8 km
Kangaskoski – Saarion laavu 5,5 km
Saarion laavu – Saarion voimalaitos < 1 km
Saarion voimalaitos – Lempaus 4 km
Lempaus – Vääräkosken voimalaitos < 1 km
Vääräkoski – Patsolankoski 7 km
Patsolankoski – Myllypuron laavu 2 km
Myllypuro – Jänisjoen tupien veneluiska 2,5 km
Jänisjoen tuvat – Värtsilä (silta) 6 km
Värtsilä – rajavyöhyke 2,5 km

PTV-sisältö