Tietäväisen sukuun syntyi 28.11.1868 poika, joka sai nimekseen Algoth. Etunimen h putosi pois ja sukunimi muuttui Untolaksi. 28 teosta on julkaistu kolmella nimellä Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen. Viimeisien elinvuosien aikana Maiju Lassilan tiedetään käyttäneen mm. salanimiä A. Rantala ja Väinö Stenberg. Kirjoittaessaan lehtijuttuja Lassila on käyttänyt useita nimimerkkejä. Hänen henkilönsä salaperäisyyttä korostaa myös se, että osoitteena oli usein "poste restante".
Elämänvaiheet
1868: Algot Tietäväinen syntyi 28.11.1868 Tohmajärvellä. Hän muutti myöhemmin nimensä Untolaksi.
1881: Untolan isä kuoli 27.8.1881 pojan ollessa 12-vuotias. Isän kuolema hajotti perheen ja Untola joutui kansakoulun käytyään rengiksi.
1891: Untola valmistui 23.8. kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista.
1893: Untola muutti Viipuriin kansakoulun opettajaksi.
1900: Untola ryhtyi liikemieheksi. Hän jätti opettajan toimensa ja muutti Pietariin välittäen puutavaraa.
1903: Untola avioitui 29.12.1903 Therese Marie Küstringin kanssa, mutta pakeni vaimonsa luota ennen hääyötä.
1904: Untola liittyi sosialistivallankumoukselliseen taistelujärjestöön, joka räjäytti 28.8.1904 sisäasiainministeri von Plehwen ilmaan. Omien sanojensa mukaan Untola oli mukana attentaatissa. Tämän jälkeen hän muutti kansakoulun opettajaksi Lohjalle.
1905: Untola tapasi Olga Jasinskin, josta tuli hänen elämänkumppaninsa. Kun Olga tuli raskaaksi he muuttivat Kaustisten Vintturiin.
1907: Untola jätti opettajantoimensa ja ryhtyi vanhasuomalaisen puolueen agitaattoriksi. Olga Jasinskin ja Untolan yhteinen lapsi kuoli. Olga kaatoi rikkihappoa Untolan sukupuolielimille.
1908: Untola muutti vuodenvaihteessa Poriin Satakunnan päätoimittajaksi.
1909: Untola katosi Porista ja julkaisi Irmari Rantamalan nimellä jättiromaanin "Harhama". Se sai aikaan kirjasodan.
1910: Tulitikkuja lainaamassa ilmestyi. Romaani sai Valtion palkinnon, josta Untola kieltäytyi.
1912: Untola jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Vuosi oli hänen tuotteliainsa. Sen aikana hän julkaisi yhdeksän teosta, joista kolme oli näytelmiä.
1913: Tänä vuonna olivat esillä Untolan kaikki kolme kirjailija nimeä: Maiju Lassila, Irmari Rantamala ja J.I. Vatanen. Untola sai virallisen avioeron.
1916: Untolan viimeinen teos "Turman talo" ilmestyi Irmari Rantamalan nimellä. Hän alkoi uudelleen kirjoittaa "Työmieheen", jolloin hänestä tuli nopeasti lehden ideologinen linjanvetäjä.
1918: Untola toimitti viimeisen viikon "Työmiestä". Saksalaisten miehitettyä kaupungin hänet pidätettiin ja vietiiin vähän yli kuukautta myöhemmin teloitettavaksi Santahaminaan. Untola ammuttiin 21.5.1918 veteen Kruununvuoren selälle.
Tutustu Algotin lapsuus- ja nuoruusajan kokemusmaailman kautta Tohmajärven kulttuurihistoriaan kiertämällä Maiju Lassila -kulttuurireittiä.
Julkaistut teokset
Irmari Rantamala
Harhama ja Martva. Kustannus Oy Kansa, 1909.
Israelitar. Otava, 1913.
Kuoleman rajoilla. Otava, 1915
Turman talo. Kustannus Oy Kirja, 1917.
Totuuden nimessä. Kansankulttuuri, 1948.
Viimeiset kirjoitukset. Love, 1977
Maiju Lassila
Tulitikkuja lainaamassa. Kustannus Oy Kansa, 1910.
Pirttipohjalaiset. Kustannus Oy Kansa, 1911.
Kun lesket lempivät. Arvi A. Karisto, 1911.
Pojat asialla. Kustannus Oy Kansa, 1912.
Luonnon lapsia. Kustannus Oy Kansa, 1912
Nuori mylläri. Kustannus Oy Kansa, 1912
Tytöt talosilla. Kustannus Oy Kansa, 1912
Rakkautta. Arvi A. Karisto, 1912.
Elämän vaihteessa. Arvi A. Karisto, 1912.
Pekka Puavalj. Arvi A. Karisto, 1912.
Jussi Puranen. Arvi A. Karisto, 1912.
Kun ruusut kukkivat. Arvi A. Karisto, 1912.
Manasse Jäppinen. Kustannus Oy Kirja, 1912.
Kilpakosijat. Kustannus Oy Kirja, 1913.
Isä ja poika. Otava, 1914.
Liika viisas. Arvi A. Karisto, 1915.
Iivana. Kustannus Oy Kirja, 1915.
Kuolleista herännyt. Otava, 1916.
Mimmi Paavaliina. Arvi A. Karisto, 1916.
Mestari Nyke. Otava, 1917.
Ikiliikkuja. Otava, 1962
Portto - Syntinen nainen. Hilden, 2002
J.I. Vatanen
Avuttomia. Otava, 1913.
Tohmajärven teatteriyhdistys kesä 2018
Kolmas filmatisointi,aiemmat 1938 ja 1980
Ohjaus / Dramatisointi - Mervi Venäläinen
Uutiset
Matias Kangas aloitti elokuun alussa nuoriso-ohjaajan sijaisena
05.08.2024
Matias Kangas aloitti elokuun alussa nuoriso-ohjaajan sijaisena
Matias Kangas aloitti elokuun alussa nuoriso-ohjaajan sijaisuuden Tohmajärvellä.
"Moikka! Minä olen Matias, Tohmajärven kunnan uusi nuorisotyöntekijä. Olen täällä töissä huhtikuun loppuun asti. Minuun tulette törmäämään Stopilla, koulunuorisotyön parissa Maiju Lassilan koululla sekä ainakin kirjastossa. Vapaa-aikanani tykkään kuunnella podcasteja, lenkkeillä, pelata sulkapalloa, soittaa kitaraa ja vetää tietovisoja. Minuun saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä!"
Matiaksen tavoittaa nuorisotyön asioissa
p. 040 105 4117
matias.kangas@tohmajarvi.fi