Maiju Lassila alasivun kuva

Maiju Lassila

Salanimet ja nimimerkit

Tietäväisen sukuun syntyi 28.11 1868 poika joka sai nimekseen Algoth. Etunimen h putosi pois ja sukunimi muuttui Untolaksi. 28 teosta on julkaistu kolmella nimellä Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen. Viimeisien elinvuosien aikana Maiju Lassilan tiedetään käyttäneen mm. salanimiä A. Rantala ja Väinö Stenberg. Kirjoittaessaan lehtijuttuja Lassila on käyttänyt useita nimimerkkejä. Hänen henkilönsä salaperäisyyttä korostaa myös se, että osoitteena oli usein "poste restante".

Elämänvaiheet

  • 1868: Algot Tietäväinen syntyi 28.11.1868 Tohmajärvellä. Hän muutti myöhemmin nimensä Untolaksi.
  • 1881: Untolan isä kuoli 27.8.1881 pojan ollessa 12-vuotias. Isän kuolema hajotti perheen ja Untola joutui kansakoulun käytyään rengiksi.
  • 1891: Untola valmistui 23.8. kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista.
  • 1893: Untola muutti Viipuriin kansakoulun opettajaksi.
  • 1900: Untola ryhtyi liikemieheksi. Hän jätti opettajan toimensa ja muutti Pietariin välittäen puutavaraa.
  • 1903: Untola avioitui 29.12.1903 Therese Marie Küstringin kanssa, mutta pakeni vaimonsa luota ennen hääyötä.
  • 1904: Untola liittyi sosialistivallankumoukselliseen taistelujärjestöön, joka räjäytti 28.8.1904 sisäasiainministeri von Plehwen ilmaan. Omien sanojensa mukaan Untola oli mukana attentaatissa. Tämän jälkeen hän muutti kansakoulun opettajaksi Lohjalle.
  • 1905: Untola tapasi Olga Jasinskin, josta tuli hänen elämänkumppaninsa. Kun Olga tuli raskaaksi he muuttivat Kaustisten Vintturiin.
  • 1907: Untola jätti opettajantoimensa ja ryhtyi vanhasuomalaisen puolueen agitaattoriksi. Olga Jasinskin ja Untolan yhteinen lapsi kuoli. Olga kaatoi rikkihappoa Untolan sukupuolielimille.
  • 1908: Untola muutti vuodenvaihteessa Poriin Satakunnan päätoimittajaksi.
  • 1909: Untola katosi Porista ja julkaisi Irmari Rantamalan nimellä jättiromaanin "Harhama". Se sai aikaan kirjasodan.
  • 1910: Tulitikkuja lainaamassa ilmestyi. Romaani sai Valtion palkinnon, josta Untola kieltäytyi.
  • 1912: Untola jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Vuosi oli hänen tuotteliainsa. Sen aikana hän julkaisi yhdeksän teosta, joista kolme oli näytelmiä.
  • 1913: Tänä vuonna olivat esillä Untolan kaikki kolme kirjailija nimeä: Maiju Lassila, Irmari Rantamala ja J.I. Vatanen. Untola sai virallisen avioeron.
  • 1916: Untolan viimeinen teos "Turman talo" ilmestyi Irmari Rantamalan nimellä. Hän alkoi uudelleen kirjoittaa "Työmieheen", jolloin hänestä tuli nopeasti lehden ideologinen linjanvetäjä.
  • 1918: Untola toimitti viimeisen viikon "Työmiestä". Saksalaisten miehitettyä kaupungin hänet pidätettiin ja vietiiin vähän yli kuukautta myöhemmin teloitettavaksi Santahaminaan. Untola ammuttiin 21.5.1918 veteen Kruununvuoren selälle.

Tutustu Algotin lapsuus- ja nuoruusajan kokemusmaailman kautta Tohmajärven kulttuurihistoriaan kiertämällä Maiju Lassila -kulttuurireittiä.

 

Julkaistut teokset

 

Irmari Rantamala

  • Harhama ja Martva. Kustannus Oy Kansa, 1909.
  • Israelitar. Otava, 1913.
  • Kuoleman rajoilla. Otava, 1915
  • Turman talo. Kustannus Oy Kirja, 1917.
  • Totuuden nimessä. Kansankulttuuri, 1948.
  • Viimeiset kirjoitukset. Love, 1977

 
Maiju Lassila

  • Tulitikkuja lainaamassa. Kustannus Oy Kansa, 1910.
  • Pirttipohjalaiset. Kustannus Oy Kansa, 1911.
  • Kun lesket lempivät. Arvi A. Karisto, 1911.
  • Pojat asialla. Kustannus Oy Kansa, 1912.
  • Luonnon lapsia. Kustannus Oy Kansa, 1912
  • Nuori mylläri. Kustannus Oy Kansa, 1912
  • Tytöt talosilla. Kustannus Oy Kansa, 1912
  • Rakkautta. Arvi A. Karisto, 1912.
  • Elämän vaihteessa. Arvi A. Karisto, 1912.
  • Pekka Puavalj. Arvi A. Karisto, 1912.
  • Jussi Puranen. Arvi A. Karisto, 1912.
  • Kun ruusut kukkivat. Arvi A. Karisto, 1912.
  • Manasse Jäppinen. Kustannus Oy Kirja, 1912.
  • Kilpakosijat. Kustannus Oy Kirja, 1913.
  • Isä ja poika. Otava, 1914.
  • Liika viisas. Arvi A. Karisto, 1915.
  • Iivana. Kustannus Oy Kirja, 1915.
  • Kuolleista herännyt. Otava, 1916.
  • Mimmi Paavaliina. Arvi A. Karisto, 1916.
  • Mestari Nyke. Otava, 1917.
  • Ikiliikkuja. Otava, 1962
  • Portto - Syntinen nainen. Hilden, 2002

 
J.I. Vatanen

  • Avuttomia. Otava, 1913.

 

 

Tohmajärven teatteriyhdistys kesä 2018

Kolmas filmatisointi,aiemmat 1938 ja 1980

Ohjaus / Dramatisointi - Mervi Venäläinen  

Uutiset

angle-left Kirjasto aukesi uusissa tiloissa 1.2.2021

Kirjasto aukesi uusissa tiloissa 1.2.2021

Tohmajärven kunnankirjasto aukesi uusissa tiloissa sivistyskeskus Ahjossa maanantaina 1.2.2021 klo 12. Avajaiset siirtyvät myöhempään ajankohtaan koronan takia. Toivomme asiakkaiden käyttävän kasvomaskia ja säilyttämään reilut turvavälit.

Kirjastoon tullaan Ahjon pääoven kautta. Koulu on kengätön, mutta kirjastoon tullaan kengät jalassa. Toivomme asiakkaiden huomioivan sen ja puhdistavan kengät huolella. Nastakengät ovat kielletyt.

Olimme suljettuna tammikuun ajan, jolloin muutto tapahtui. Poistimme muuton alta noin 20 000 nidettä viimeisen vuoden aikana. Kaikki aineisto on puhdistettu imuroiden ja pyyhkien, pieni osa vain pyyhkien. Ihan kaikkea aineistoa emme ole vielä ehtineet purkamaaan hitaan puhdistamisen takia. Puhdistaminen ja muutto tehtiin pääasiassa kirjaston ja kunnan työntekijöiden voimin, joka oli suuri voimien koetus ja suurten kiitosten paikka! 

Asiakastietokoneet ovat käytössä loppuviikosta.

Toimimme kahdessa kerroksessa, moderneissa ja muunneltavissa tiloissa. Suuri osa kalusteista on siirrettäviä, joten pystymme tekemään erilaisia tilaratkaisuja tarpeiden mukaan sekä kauaskantoisesti myös tulevaisuuden palveluiden mahdollista muuntumista ajatellen. Tiloissa voi kokoontua sekä järjestää pienimuotoisia tilaisuuksia, kunhan korona sallii.

Kirjasto sijoittuu Sivistyskeskus Ahjon näyttävimpään osaan, Kirkkotien varteen, suurten ikkunoiden tuoden korkeaan tilaan valoa ja suuren tilan tuntua. Alakerrassa on lastenosasto, nuorten aineistot, aikuisten kaunokirjallisuus, palvelutiski sekä näyttelyseinä. Kevään ja kesän näyttelyajat on varattu. Yläkerrassa on aikuisten tietokirjallisuus, lehdet sekä aikuisten av-aineisto. Yläkerrasta löytyy myös hiljainen tila, jossa voi opiskella tai lukea. Varattu aineisto löytyy alakerran itsepalvelunoutohyllystä. Molemmissa kerroksissa on lainaus- ja palautusautomaatit, joihin saimme Avilta hankeavustusta.

Tilat ovat yhteisiä koulun kanssa, joten päivällä etenkin yläkerran tiloissa näkee myös nuoria opiskelemassa, menossa tunnille tai viettämässä välituntia. Osa yläkerran tiloista on varattavissa. Aamupäivän osalta lukion joitakin tunteja pidetään näissä tiloissa. Toivomme hyvää yhteistyötä ja ymmärrystä kaikilta tiloja käyttäviltä.

Kirjasto on avoinna ma klo 12-19, ti klo 10-15, ke klo 12-19, to klo 10-15 ja pe klo klo 10-15. Omatoimikirjasto aukeaa myöhemmin.

Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan upeisiin tiloihin sekä katsomaan kuinka kirjaston aineistot ja palvelut sijoittuvat!

 

Liisa Mäenpää

Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja

040 105 4110