Kaavajärjestelmä

Kaavajärjestelmä

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä ja valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden vaikutus eri kaavatasoihin.

 

Maakuntakaava

  • Maakuntaliitto laatii ja hyväksyy
  • Ympäristöministeriö vahvistaa

Yleiskaava

  • Kunta laatii ja hyväksyy

Ranta-asemakaava

  • Maanomistaja laatii
  • Kunta hyväksyy

 

Maakuntakaava

Maakuntakaava on yleissuunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Sen keskeisimpänä tehtävänä on alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja alueen erityispiirteet.

Maankuntakaavan laatimisesta ja kehittämisestä vastaa maakuntaliitto. Kaavan hyväksyy maakuntaliiton valtuusto. Sen jälkeen ympäristöministeriön on vielä vahvistettava kaava.

Yleiskaava

Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen.

Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Koko kuntaa koskeva yleiskaava on pohjana kaavoitustöiden kiireellisyysjärjestykselle.

Kaavoitusohjelma tarkistetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä.

Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain ns. osayleiskaavaksi, jolla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista määrätyllä alueella.

Yleiskaava voidaan määrätä sitovaksi tai ohjeelliseksi.

Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Asemakaava

Lakiuudistuksen (MRL 132/1999) myötä asema-, rakennus- ja rantakaava yhdistettiin yhdeksi kaavamuodoksi, asemakaavaksi.

Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa on noudatettava. Asemakaava voi koskea kokonaista asuinaluetta tai joskus jopa vain yhtä tonttia.

Asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä tulee olla riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita.

Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan toimenpiderajoitus, jonka mukaan maan kaivaminen ja puiden kaataminen vaatii valvontaviranomaisen luvan. Myös rakennusten purkaminen on luvanvaraista. Kunta saa asemakaavan nojalla ottaa osin korvauksetta omakseen katualueet. Kunnalla on myös oikeus lunastaa kunnan laitoksia varten kaavassa osoitetut alueet.

Kunnalla on laaja toimivalta asemakaavoituksen laajuuden ja sisällön suhteen. Kunta päättää asemakaavoituksesta yksin, sillä asemakaavoja ei alisteta valtion viranomaisten vahvistettavaksi.

Ranta-asemakaava

Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Ranta-asemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä alueella. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueelle. Ranta-asemakaavassa määritellään kortteleiden ja tonttien likimääräiset sijoitukset, rakennusoikeudet ja käyttötarkoitukset sekä kulkuyhteydet alueella.

Ranta-asemakaavakartta sekä siihen liittyvä selostus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatetaan kunnan hyväksyttäväksi. Kaavan laatijan tulee olla jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä kuntaan, jotta saadaan tarkoituksenmukainen kaava aikaiseksi. Kaavan sisällöstä neuvotellaan ympäristökeskuksen kanssa. Tarvittaessa siitä pyydetään myös lausuntoja eri hallintokunnilta.

Ranta-asemakaava käsitellään kuten muutkin asemakaavat. Kaavan laatimiskustannuksista vastaa maanomistaja.

 

Uutiset

angle-left Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 1.1.2023

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 1.1.2023

Valtakunnallisessa sote-uudistuksessa rakennetaan uusi hallinnollinen rakenne vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä. Jatkossa hyvinvointialueet järjestävät maakunnissa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Tämä tarkoittaa Pohjois-Karjalassa sitä, että Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. Siun soten tuottamat palvelut siirtyvät Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle 1.1.2023.

 

https://www.siunsote.fi/hyvinvointialue

 

Yhteystiedot

PTV-sisältö

Tekninen toimisto

Käyntitiedot

  • Käyntiosoitteet
    • Kauppakatu 4, 2. kerros
    • 82600 Tohmajärvi
    • Näytä sijainti
    • Katri Helenan raitti
  • Aukioloajat
    • Maanantai 9.00—15.00
    • Tiistai—Keskiviikko 9.00—11.00
    • Torstai 9.00—15.00
    • Perjantai 9.00—11.00

Näytä sijainti