Tietoa kunnasta alisivukuva

Tohmajärven 360

Tietoa kunnasta leipäteksti

Tohmajärvi

Tohmajärvi sijaitsee Venäjän rajalla, Pohjois-Karjalan kaakkoisosassa, Keski-Karjalan seutukunnassa. Tohmajärvi ja siitä vuonna 1920 erkaantunut Värtsilä liittyivät yhteen vuoden 2005 alusta. Tohmajärvellä on asukkaita 4 042 (1.3.2024) ja pinta-alaa 895 neliökilometriä, josta vesistöjä 58 km2. Naapurikuntia ovat Kitee, Rääkkylä ja Joensuu. 

Tohmajärvellä sijaitsee EU:n itäisin maaraja-asema ja se on henkilöliikenteellä mitaten Suomen itärajan neljänneksi vilkkain Nuijamaan, Vaalimaan ja Imatran jälkeen. Rajan ylittäviä matkustajia oli vuonna 2019 lähes 1,2 miljoonaa. Tavaraliikenne liikkuu sujuvasti Niiralan kautta rauta- ja maanteitse. Valtatiet 6 ja 9 tuovat Tohmajärvelle. Karjalan rata ja Onkamo-Niirala -ratayhteys tarjoavat suoran kuljetusväylän Kiinaan asti.

Tohmajärveläisiä kuuluisuuksia ja merkkihenkilöitä ovat muun muassa keihäsmies Seppo Räty, taiteilija Katri-Helena, hiihtäjälegenda Siiri "Äitee" Rantanen, metropoliitta Ambrosius, Miss Suomi Henna Meriläinen, näyttelijä, malli ja juontaja Anna Easteden, hiihtosuunnistuksen maailmanmestarit Olavi Svanberg ja Pertti Tikka, kansalliskirjailija Maiju Lassila, piispa Eino Sormunen, sotasankari, kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch sekä kuvernööri, kenraaliluutnantti ja senaattori Alexander Järnefelt.

Palveluala sekä maatalous työllistävät

Palvelualoilla palkkansa ansaitsee kaksi kolmesta työssä käyvästä tohmajärveläisestä. Kunnasta löytyy myös nykyaikaista ja kehittyvää teollisuutta. Suurin yksityinen työnantaja on metallikonepajayhtiö Power Tech Group. Tohmajärvi on edelleen myös vahva maatalouspitäjä. Alkutuotannon osuus työpaikoista on edelleen noin 15% ja maatiloja on lähes 200. Tilakohtainen maidontuotanto sekä keskimääräinen peltoala ovat valtakunnallisestikin huipputasoa.

Jyrkkiä vaaroja ja reheviä lehtoja

Yleisilmeeltään Tohmajärvi on jyrkkäpiirteistä vaaramaisemaa. Kunta jakautuu kolmeen eri maisema-alueeseen: Vaara-Karjalaan, Pohjois-Karjalan järviseutuun ja Laatokan Karjalaan, joka on muuta järviseutua rehevämpää ja ilmastoltaan suotuisampaa. Laatokan Karjalan lehtovyöhykkeeltä, Aconitum-luontopolun varrelta löytyy mm. harvinainen ukonhattu.

Värtsilän pitäjän alueella sijaitseva Sääperi sekä Tohmajärven Peijonniemenlahti ovat hyviä lintuvesiä. Eläimistön erikoisuuksiin kuuluu myös kunnan pohjoisosissa esiintyvä rupimanteri. Tavanomaisempia ovat maamme suurpedot karhu, susi, ilves ja ahma. Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluu yhteensä 12 kohdetta ja lisäksi yksittäisiä rauhoitusalueita. (31.12.2022) ja pinta-alaa 895 neliökilometriä, josta vesistöjä 58 km2. Naapurikuntia ovat Kitee, Rääkkylä ja Joensuu.

Tohmajärvellä sijaitsee EU:n itäisin maaraja-asema, ja se on henkilöliikenteellä mitaten ollut ennen Ukrainan sotaa Suomen itärajan neljänneksi vilkkain Nuijamaan, Vaalimaan ja Imatran jälkeen. Rajan ylittäviä matkustajia oli vuonna 2019 lähes 1,2 miljoonaa. Tavaraliikenne liikkuu sujuvasti Niiralan kautta rauta- ja maanteitse. Valtatiet 6 ja 9 tuovat Tohmajärvelle. Karjalan rata ja Onkamo-Niirala -ratayhteys tarjoavat suoran kuljetusväylän Kiinaan asti. Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutusten myötä raja on tällä hetkellä suljettuna (tilanne 22.4.2024).

Vieraskielisiä asukkaita Tohmajärvellä on yhteensä 214 eli 4,8 % väestöstä. Äidinkielenään venäjää puhuvia kuntalaisia oli vuoden 2018 lopussa 188 henkilöä eli 4,2 % väestöstä, joka on väkilukuun suhteutettuna viidenneksi eniten Suomessa. Venäläisten naisten osuus Tohmajärvellä asuvista naisista on 6,2 %.

Uutiset

angle-left Monipaikkaisista elinvoimaa Tohmajärvelle - 21.11. klo 17-19 Kaivo

Monipaikkaisista elinvoimaa Tohmajärvelle - 21.11.2023 klo 17-19 Kaivolla

Työmarkkinoiden muutokset, digitalisaatio ja koronapandemia ovat vahvistaneet monipaikkaista asumista ja olemista. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntiin virallisesti kirjoilla olevien ihmisten lisäksi niissä on entistä enemmän osa-aikaista ja kausittaista väestöä. Pohjois-Karjalasta ja sen kuntien monipaikkaisista on tuoretta tutkimus- ja kehittämistietoa elinvoiman, osallisuuden, kansalaistoiminnan ja hoivan näkökulmista. Millaisia mahdollisuuksia monipaikkaisuus tarjoaa Tohmajärvellä? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! Miten näitä mahdollisuuksia voitaisiin lähteä yhdessä kehittämään?

Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista oheisesta linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/FA0C86E60DF1F466

 

Tiistai 21.11.2023 klo 17-19 Paikka: Kaivo, Talluksentie 1, 82600 Tohmajärvi

Monipaikkainen Pohjois-Karjala 2 – hanke, Itä-Suomen yliopisto https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/monipaikkainen-pohjois-karjala-2-monipoka2/

 

Lisätietoja: pasi.saukkonen@uef.fi, 050 464 2534

Käytämme uusiutuvaa energiaa

PTV-sisältö

Somessa kuva

Flockler seinä alisivuilla