Osoitteen antaminen kiinteistölle ja rakennukselle

Kiinteistöt, joilla ei ole osoitenumeroa saavat numeron rakennuslupahakemuksen yhteydessä ja pyydettäessä. Asemakaava-alueella osoitenumerointi perustuu tonttijaotukseen. Haja-asutusalueella numerointi perustuu siihen, kuinka kaukana rakennuksen liittymä on tien alkupisteestä. Numero ilmaistaan kymmeninä metreinä. Sekä kaava- että haja-asutusalueilla parittomat numerot ovat kadun tai tien oikealla puolella ja parilliset kadun tai tien vasemmalla puolella.

Tienviitta ja numerokilpi

Numerokilpi sijoitetaan kiinteistölle selvästi tielle näkyvään paikkaan ensi sijassa rakennuksen seinään. Jos rakennus on yli 40 metrin päässä tiestä, voidaan kilpi sijoittaa porttiin, pylvääseen, postilaatikkoon, aitaan tai vastaavaan rakenteeseen. Käytettäessä erillistä pylvästä suositellaan numerokilpi sijoitettavaksi noin 150 cm korkeuteen. Erilliset numerot voidaan kiinnittää myös kuution muotoiseen ovilamppuun. Numerokilvessä tulee olla tieosoitteen mukainen numero mustalla valkealla pohjalla, numerokorkeus 10 cm, kilven korkeus 20 cm.

Rakennuksen omistaja tai haltija hankkii numerokilven omakustanteisesti. Kunta ei toimita eikä asenna numerokilpiä. Osoitenumeromerkinnän tarkoitus on opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennettä kiinteistölle.

Uudet ja muutetut osoitteet ilmoitetaan vuosittain maanmittauslaitokselle, väestötietoihin ja postille. Osoitteet ilmoitetaan myös Liikenneviraston Digiroad-järjestelmään.

> Linkki Liikenneviraston sivuille: Digiroad on tärkeä aineistolähde navigaattoriyhtiöille