Historian pääkuva

Tohmajärven historia leipäteksti

Historia

Tohmajärven luterilainen seurakunta perustettiin 1653. Sitä ennen Tohmajärvi oli Ilomantsin ortodoksinen kappeliseurakunta vuoteen 1597 saakka, jolloin siitä muodostettiin ortodoksinen kirkkopitäjänsä. Kunnallishallinto käynnistyi vuonna 1868.

Kuvassa Kirkkoniemessä sijaitseva Tohmajärven vanha pappila. Pappila on nykyisin yksityisomistuksessa.

Värtsilän kunta syntyi vuonna 1920, kun Värtsilän teollisuusyhdyskunta irtautui Tohmajärvestä omaksi kunnakseen. Wärtsilä-yhtymän juuret löytyvät sieltä, "Karjalan teollisuuden perustajan" Nils Ludvig Arppen luomasta teollisuudesta. Sotien seurauksena valtaosa Värtsilästä jäi rajan taakse. Tuolloin kuntaa vahvistettiin liittämällä Patsolan kylä Tohmajärvestä Värtsilän kuntaan.

Uusi Tohmajärven kunta on perustettu 1.1.2005 lakkautettujen Tohmajärven ja Värtsilän kunnan yhdistyessä. Nykyään entistä Värtsilän kuntaa kutsutaan Värtsilän pitäjäksi.

Tohmajärven menneisyydessä on ollut myös kuninkaallista hohdetta. Karjalan kruununvouti Gabriel Wallenius loi Jouhkolaan hovinsa 1700-luvun lopulla. Kansa antoi Walleniukselle nimen Karjalan kuningas, mikä kertoi myös hänen hallitsijaotteistaan. Nykyään Jouhkolan hovin tilalla toimii monialainen yritys, joka tarjoaa muun muassa matkailupalveluita tilan ranta-alueella. Jouhkolan hovin kartanopihapiiri on puolestaan yksityiskäytössä.

Tohmajärvestä tuli Walleniuksen vaikutuksesta koko Pohjois-Karjalan keskus. Liperissä toimintansa aloittanut maakunnan ensimmäinen postikonttori siirtyi Walleniuksen mukana Liperistä Tohmajärvelle 1781. Tohmajärvellä aloitti 1800-luvulla maakunnan toinen apteekki sekä Suomen ensimmäinen maanviljelyskoulu. Tohmajärvi oli tuolloin ns. emäpitäjä, johon kuuluivat Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran entisten kuntien alueet, jotka ovat nyt osa Joensuuta.

Tohmajärven merkitystä korosti keskeinen sijainti ennen sotia. Alkuperäinen Karjalan rata Niiralan ja Tohmajärven kautta Viipurista Joensuuhun valmistui vuonna 1894. Itärajan siirto katkaisi nämä kulkuyhteydet vuosikymmeniksi ja jätti Tohmajärven syrjään valtaväylistä. Vasta 1960-luvulla valmistuivat uudet yhteydet - uusi Karjalan rata ja 6-tie. Rajan avautuminen henkilöliikenteelle 1990-luvulla on mahdollistanut uudestaan luontaiset yhteydet ja rajattomat mahdollisuudet.

Tohmajärven historiankirjoitus nykypäiviin asti on valmistunut vuonna 2020. Tohmajärveläissyntyinen historioitsija Jaana Juvonen on kirjoittanut Tohmajärven ja Värtsilän historia 1868–2018 -teoksen jatko-osaksi Vanhan Tohmajärven historiakirjalle (1990), joka ulottuu 1860-luvulle saakka. 

 

Uutiset

angle-left Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025 alkaen

Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025 alkaen

Luvanvaraiset toimenpiteet

Uuden 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä lupajärjestelmästä tuli yksinkertaisempi, kun rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvautuivat yhdellä lupamuodolla eli rakentamisluvalla.

Rakentamislain myötä lupaa edellyttävien rakennushankkeiden kynnystä nostettiin siten, että alle 30 neliön kokoisen talousrakennuksen (esim. varasto, autotalli, aitta tai pihasauna) ja alle 50 neliön kokoisen katoksen (esim. autokatos, varastokatos) voi rakentaa ilman lupaa. Rakennusjärjestyksen ohjeita ja määräyksiä sekä mahdollisen alueella voimassa olevan kaavan määräyksiä on kuitenkin aina noudatettava. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin kiinteistön rakennusoikeutta.

Rakentamislupaa edellyttää 1. tammikuuta 2025 alkaen:

  • asuinrakennus 
  • kooltaan vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen talousrakennus 
  • kooltaan vähintään 50 neliömetrin suuruinen katos 
  • yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä 
  • vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu 
  • vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite 
  • energiakaivo 

Myös seuraavat korjaus- ja muutostyöt edellyttävät rakentamislain perusteella rakentamislupaa:

  • korjaus- ja muutostyö, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
  • rakennuksen laajentaminen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen
  • vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistaminen
  • kantavan rakenteen korjaaminen
  • korjaustoimenpiteet, jotka voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden
  • jätevesijärjestelmän uusiminen, asunnon jakaminen ja yhdistäminen
  • korjaaminen, jolla on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön
  • kattomuodon muutos
  • korjaaminen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin
Rakennuksen laajentaminen sekä asuinrakennuksen tai vapaa-ajanasunnon rakentaminen vaativat aina rakentamisluvan.

Purkamislupa ja -ilmoitus

Rakennuksen purkaminen vaatii purkamisluvan mm. asemakaava-alueella tai jos rakennus on historiallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittävä. Lupaa ei tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen. Näistä on kuitenkin tehtävä aina kirjallinen purkamisilmoitus 30 päivää ennen purkamista.

Maisematyölupa

Maisematyölupa tarvitaan maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen ja muihin näihin verrattaviin toimenpiteisiin yleensä asemakaava-alueella ja eräissä tilanteissa muillakin alueilla.

Rakentamisen on oltava määräysten mukaista

Rakentamismääräyksiä on aina noudatettava. Luvasta vapautetusta rakentamisesta jää pois ainoastaan lupaprosessi. Rakentamiselle on määräyksiä myös kaavassa, rakennusjärjestyksessä ja mahdollisissa rakentamistapaohjeissa. Kohteella tulee olla pätevä suunnittelija ja kelvolliset suunnitelmat. Vastaisuudessa rakennuttaja huolehtii itse riittävän osaamisen ja asiantuntijoiden hankkimisesta sekä rakentamisen lain- ja kaavanmukaisuudesta. Valmistuotteita hankittaessa on vaadittava tuotteen (esim. puurakenteinen kevyt varasto tai pihasauna) valmistajalta suunnitelmat.

Kiinteistön kaavatilanne, rakennusoikeus ja poikkeamislupa

Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa kiinteistön rajojen sisäpuolelle ja alueella voimassa olevan kaavanmukaisesti.

Kaavanmukaisuus tarkoittaa, että rakennetaan kaavassa sallitun käyttötarkoituksen, kaavamääräysten ja laajuuden mukaisesti. Asemakaava-alueella rakentaminen tulee sijoittaa rakennusalalle, joka on yleensä esitetty kaavakarttaan piirretyin pistekatkoviivoin.

Kiinteistöllä on oltava riittävästi rakennusoikeutta, joka määräytyy asemakaavan tai yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukaisesti. Katoksen rakentaminen ei vie rakennusoikeutta, kun sen seinistä vähintään 30 % on avointa. Rakennuttajan on huolehdittava, ettei kiinteistön rakennusoikeutta ylitetä. Kiinteistön kaavatilanteen ja kaavamääräykset voi tarkistaa ottamalla yhteyttä Tohmajärven kunnan rakennusvalvontaan.

Jos luvasta vapautettu rakentaminen ei ole määräysten mukaista ja poikkeaa kaavasta tai rakennusjärjestyksestä, on haettava poikkeamislupa. Poikkeamiseen on aina oltava perusteltu syy.

Rakentaminen ranta-alueella

Ellei ranta-alueella ole kaavaa tai kaavassa ole erikseen mainintaa käyttötarkoituksenmuutoksesta, uuden rakennuspaikan muodostaminen tai olemassa olevan rakennuspaikan muuttaminen vakituiseen asumiseen ratkaistaan aina poikkeamislupamenettelyllä.

Rakentamattomilla rantakiinteistöillä ei ole rakennusoikeutta ilman kaavaa tai poikkeamislupaa

Rakennuspaikka, paloturvallisuus ja rakentamisen sijoittuminen kiinteistöllä

Rakentajan tulee hallita rakennuspaikkaa. Rakentamisen tulee sijoittua olemassa olevaan pihapiiriin ja riittävälle etäisyydelle naapureista (neljän metrin päähän kiinteistön rajasta). Luvasta vapautettu rakentaminen on yleensä täydennysrakentamista.

Autotallien ja -katosten tulee sijaita riittävän etäällä sekä oman kiinteistön että naapurikiinteistön rakennuksista ja rajasta. Yleinen hyvä sääntö on muistaa neljän metrin suojaetäisyys muuhun rakentamiseen ja neljän metrin etäisyys kiinteistön rajaan.

Jos rakennuksessa on savuhormi, huomioidaan rakennuksen paloturvallisuus sekä etäisyys naapurin rakennuksiin. Rakentaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille. Rakennuksen tulee olla turvallinen käyttää. Rakenteiden kantavuuden osalta erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden lujuuden lisäksi lumikuorman riittävään mitoitukseen. Katto- ja pintavesien ohjauksesta sekä pintamaan kallistuksista on huolehdittava.

Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjeistaa

Rakennusvalvonta neuvoo rakentamisen luvanvaraisuudessa, luvan käsittelyprosesseissa ja hallinnollisissa asioissa. Rakennusvalvonta ohjaa luvanvaraista rakentamista. Luvasta vapautetun rakentamisen osalta rakentaja hankkii tarvittaessa osaamisen ja ohjauksen suunnittelijalta, joka ratkaisee rakentamisen tekniset vaatimukset ja varmistaa määräystenmukaisuuden. Rakennusvalvonta antaa pyydettäessä lausunnon rakentamisen luvanvaraisuudesta ja neuvoo muutenkin rakentamisen suhteen.

Tiedota rakentamisesta naapureita

Luvasta vapautetutkin rakennukset saattavat vaikuttaa naapureiden olosuhteisiin, joten on suositeltavaa tiedottaa naapureita kirjallisesti ennen rakennustöiden aloittamista ristiriitojen välttämiseksi. Näin vältytään tilanteilta, jossa rakennusvalvonta joutuu puuttumaan tarpeettomasti luvalliseen rakentamiseen. Luvattomaan tai määräysten vastaiseen rakentamiseen puututaan aina.

Rakennusvalvonta kannustaa rakentamaan vastuullisesti, kestävästi sekä naapurustoa kunnioittavasti.

Lyhyt muistilista:

  • rakenna omalle kiinteistölle ja kaavan sekä rakennusjärjestyksen mukaisesti
  • varmista, että kiinteistöllä on riittävästi rakennusoikeutta
  • noudata rakennusmääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa
  • hanki riittävä osaaminen ja pätevät vastuuhenkilöt
  • tallenna suunnitelmat vastaisuuden varalle
  • tiedota naapureita

PTV-sisältö

Somessa kuva

Flockler seinä alisivuilla