Tohmajärven esittelyvideo

Tohmajärvi - rajattomien mahdollisuuksien kunta EU:n itärajalla

Tohmajärvi sijaitsee Venäjän rajalla, Pohjois-Karjalan kaakkoisosassa, Keski-Karjalan seutukunnassa. Tohmajärvi ja siitä vuonna 1920 erkaantunut Värtsilä liittyivät yhteen vuoden 2005 alusta. Tohmajärvellä on asukkaita 4.718 (31.8.2016) ja pinta-alaa 895 neliökilometriä, josta vesistöjä 58 km2. Naapurikuntia ovat Kitee, Rääkkylä ja Joensuu.

Tohmajärvellä sijaitsee EU:n itäisin maaraja-asema ja se on henkilöliikenteellä mitaten Suomen itärajan kolmanneksi vilkkain Vaalimaan ja Nuijamaan jälkeen. Rajan ylittäviä matkustajia oli vuonna 2015 noin 1,5 miljoonaa. Myös tavaraliikenne liiikkuu sujuvasti Niiralan kautta rauta- ja maanteitse. Valtatiet 6 ja 9 tuovat Tohmajärvelle. Karjalan rata ja Onkamo-Niirala -ratayhteys tarjoavat suoran kuljetusväylän Kiinaan asti.

Äidinkieleltään venäjää puhuvia maahanmuuttajia oli vuoden 2012 lopussa 180 eli 3,7 % väestöstä, mikä on väkilukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten Suomessa.

Tohmajärveläisiä kuuluisuuksia ja merkkihenkilöitä ovat muun muassa keihäsmies Seppo Räty, taiteilija Katri-Helena, hiihtäjälegenda Siiri "Äitee" Rantanen, metropoliitta Ambrosius, Miss Suomi Henna Meriläinen, näyttelijä, malli ja juontaja Anna Easteden, hiihtosuunnistuksen maailmanmestarit Olavi Svanberg ja Pertti Tikka, kansalliskirjailija Maiju Lassila, piispa Eino Sormunen, sotasankari, kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch sekä kuvernööri, kenraaliluutnantti ja senaattori Alexander Järnefelt.

Rajaliikenne työllistää

Tohmajärveläisiä työllistää erityisesti kehittyvä rajaliikenne. Palvelualoilla palkkansa ansaitsee kaksi kolmesta työssä käyvästä tohmajärveläisestä. Kunnasta löytyy myös nykyaikaista ja kehittyvää teollisuutta. Suurin yksityinen työnantaja on metallikonepajayhtiö MFG Components, joka on Kesla Oyj:n tytäryhtiö.

Tohmajärvi on edelleen myös vahva maatalouspitäjä. Maatiloja on lähes 200. Tilakohtainen maidontuotanto sekä keskimääräinen peltoala ovat valtakunnallisestikin huipputasoa.

Jyrkkiä vaaroja ja reheviä lehtoja

Yleisilmeeltään Tohmajärvi on jyrkkäpiirteistä vaaramaisemaa. Kunta jakautuu kolmeen eri maisema-alueeseen: Vaara-Karjalaan, Pohjois-Karjalan järviseutuun ja Laatokan Karjalaan, joka on muuta järviseutua rehevämpää ja ilmastoltaan suotuisampaa. Laatokan Karjalan lehtovyöhykkeeltä, Aconitum-luontopolun varrelta löytyy mm. harvinainen ukonhattu.

Värtsilässä sijaitseva Sääperi sekä Tohmajärven Peijonniemenlahti ovat hyviä lintuvesiä. Eläimistön erikoisuuksiin kuuluu myös kunnan pohjoisosissa esiintyvä rupilisko. Tavanomaisempia ovat maamme suurpedot karhu, susi, ilves ja ahma. Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluu yhteensä 12 kohdetta ja lisäksi yksittäisiä rauhoitusalueita.

Kuuluisia tohmajärveläisiä

Järnefeltin taiteilijasuku kytkeytyy Tohmajärveen läheisesti, sillä taiteilijaveljesten Armas, Arvid ja Eero Järnefeltin sekä Jean Sibeliuksen Aino-puolison isä, kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori August Alexander Järnefelt syntyi Tohmajärvellä vuonna 1833. Hänen isänsä Gustav Adolf Järnefelt toimi Tohmajärvellä Ala-Karjalan kihlakunnan kruununvoutina. Tohmajärven keskustassa sijaitseva Järnefeltintie on saanut nimensä hänen mukaansa.

Kansalliskirjailija Maiju Lassila ja monilla muillakin kirjailijanimillä esiintynyt, alkuperäiseltä nimeltään Algoth Tietäväinen (1868-1918),  on kenties kuuluisin tohmajärveläinen. Hänen teoksensa "Tulitikkuja lainaamassa" oli innoittajana, kun Tohmajärven pitäjäjuhla, Potsipäivät, sai nimensä. Potsipäiviä vietetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Lassilan mukaan Tohmajärvellä on nimetty Maiju Lassilan tie, Maiju Lassila -sali sekä Tietäväisen koulu. Hänen muistomerkkinsä löytyy kunnan keskuspuistosta Kemiestä.

Sotasankari, Suomen pelastajaksikin mainittu kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch, Mannerheimin oikea käsi ja pääesikunnan päällikkö sekä kenttäjoukkojen komentaja, asui lapsuutensa Tohmajärvellä. Tänne hän muutti perheensä mukana ollessaan 3-vuotias ja asui täällä vuodet 1895-1911. Oesch tunnettiin paikkakunnalla "Juusto-Össin poekana" sveitsiläissyntyisen isänsä, juustomestari Oeschin mukaan. Kenraalin lapsuusaikoina perheen kotiopettajana toimi kirjailija Jalmari Finne, jonka teos Kiljusen herrasväki on saanut innoituksensa perheen elämästä. Tohmajärven keskustasta löytyy Oeschintie sekä Oeschinkuja, joka kulkee Oeschin entisen juustomeijerin tuntumasta.

Hiihtäjäsankari Siiri "Äitee" Rantanen, Cortinan 1952 talviolympialaisten viestikullan tuoneen hiihtojoukkueen ankkuri on kotoisin Tohmajärven Kaurilasta, tarkemmin sanoen Okkulasta. Rantasen kotitalolle vievän tien risteyksestä löytyy puusta veistetty Siiri sukset kainalossa. Hänen hiihtovarusteitaan on nähtävänä Kaurilan koulumuseolla.

Suomalaisten kestosuosikki Katri Helena on kaikille tuttu. Tämä sinivalkoinen ääni on kotoisin vain muutaman kilometrin päästä Siiri Rantasen kotikulmilta, Peijonniemen kylästä. Katri Helenan 50-vuotisen taiteilijauran meriittilista on vaikuttava. Kesällä 2014 Tohmajärvellä avattiin Katri Helenan raitti ja Katri Helena -näyttely.

Keihäslegenda Seppo Räty voitti maailmanmestaruuden Roomassa vuonna 1987 ja sen jälkeen kymmenen vuoden aikana hänelle kertyi kolme olympiamitalia: hopeaa ja kaksi pronssia sekä hopeamitalit EM- ja MM-kisoista.

Lue lisää tohmajärveläisistä merkkihenkilöistä

Kunnanvirastotalo

Tohmajärven kunnanvirastotalo on valmistunut ja vihitty käyttöön vuonna 1967. Talon on suunnitellut arkkitehti Juhani Nylund. Taloa on kutsuttu myös "Rantosen rusetiksi" Tohmajärven silloisen kunnanjohtajan Niilo Rantosen mukaan. Rantonen käytti mielellään solmion sijasta rusettia.

Tohmajärven avainlukuja Kuntaliiton verkkopalvelussa

Tilastotietoja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivuilta

Tohmajärvi-yleisesite