Tohmajärvellä syntyneitä merkkihenkilöitä

Tohmajärvellä on syntynyt ja kasvanut hämmästyttävä määrä kansalliseen ja kansainväliseenkin kuuluisuuteen nousseita merkkihenkilöitä.

Suomalaisen kirjallisuuden seuran biografiakeskus tuottaa, julkaisee ja ylläpitää pienoiselämäkertojen kokoelmia, henkilöhistoriallisia verkkojulkaisuja, tutkittua elämäkerrallista tietoa sekä henkilökuvia. Kansallisbiografia.fi -sivuilta löytyvät maksullisina kokonaiset artikkelit Katri Helenasta Tuomas Paakkunaiseen. Nimeä klikkaamalla pääset Wikipedia-artikkeliin tai vastaavaan muuhun maksuttomaan lisätietoon.

 

Kalaoja, Katri Helena (1945 - ) Iskelmälaulaja

Katri Helenaan vuosien varrella liitetyt epiteetit - Letkajenkkakuningatar, Vaalea valloittaja, Sinivalkoinen ääni - viittaavat selkeästi siihen mielikuvaan, että laulaja on viihdemusiikin saralla Suomen ja suomalaisuuden tärkeimpiä tulkkeja. Lempinimien lisäksi tilastotiedot eri vuosikymmeniltä puoltavat hänen asemaansa kenties Suomen kaikkien aikojen rakastetuimpana naispuolisena iskelmälaulajana. 1980-luvun lopussa Katri Helenalla oli 29 eli eniten lauluja suosikkilistoilla, 1990-luvun alussa hänen levymyyntinsä ylitti miljoonan, ja 2000-luvulle tultaessa hänelle on kertynyt kultalevyjäkin jo täysi tusina.
 

Ambrosius (1945 - ) Helsingin metropoliitta, Oulun metropoliitta, Joensuun piispa

Ortodoksisen kirkon Helsingin piispana toimiva metropoliitta Ambrosius on alkujaan Uuden Valamon munkki. Hän on toiminut piispana myös Oulussa. Suurelle yleisölle Ambrosius on tullut tunnetuksi ennen kaikkea yhteiskunnallisena keskustelijana ja yhteyksistään liike-elämän vaikuttajiin.
 

Voutilainen, Martti (1926 - 2001) Dominikaani-isä, Studium Catholicumin johtaja

Dominikaani-isä Martti Voutilainen oli ensimmäinen reformaation jälkeen Suomessa vihitty katolinen pappi. Koko työuransa ajan hän oli keskeinen ekumeeninen vaikuttaja Suomessa. Lisäksi hän loi käännöstyönsä kautta uutta katolista käsitteistöä suomen kieleen sekä tallensi Suomen katolilaisten historiaa.


Rantanen, Siiri (1924 - ) Olympiavoittaja, hiihtäjä

Suomalaisen naishiihdon pioneereihin kuuluvan Siiri Rantasen ura kilpahiihtäjänä oli poikkeuksellisen pitkä. Hän voitti kaikkiaan yksitoista Suomen mestaruutta ja saavutti kansainvälisissä kilpailuissa parhaan menestyksensä Cortinan olympialaisten viestinhiihdossa, josta hän sai kultamitalin.
 

Pirhonen, Reino (1920–2009) Maanviljelysneuvos, maanviljelijä, Maataloustuottajain Keskusliiton johtokunnan jäsen

Reino Pirhonen ponnisteli vaatimattomista oloista yhteiskunnan huipulle. Hän oli pohjoiskarjalaisten ja itäsuomalaisten maanviljelijöiden edustaja Maataloustuottajain Keskusliitossa (MTK) 12 vuotta ja vaikutti keskeisesti maatalouslomitusjärjestelmän saamiseen. Pirhonen vaikutti aikana, jolloin maatilojen ja maataloustuotannon määrä olivat Suomessa korkeimmillaan ja MTK:lla ja tuottajilla oli merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. 
 

Arajuuri, Johan Viktor (1894 - 1961) Itä-Karjalan sotilashallinnon komentaja, Helsingin poliisikomentaja, jääkärikenraalimajuri

Johan Viktor Arajuuri hoiti monet hankalat ja merkittävät tehtävät, joita sotilas- ja siviiliura hänelle toivat, vastuunalaisesti ja tarmokkaasti. Sotilaana hän menestyi sekä rauhan aikana että rintamaoloissa. Merkittävimmän panoksensa hän antoi jatkosodan aikana takaisinvallatun Karjalan ja miehitetyn Itä-Karjalan korkeimpana hallintomiehenä. Hävityn sodan takia hän ei kuitenkaan saanut ansioistaan asianmukaista tunnustusta, päinvastoin hän joutui moneksi vuodeksi omaehtoiseen maanpakoon.
 

Sormunen, Eino (1893 - 1972) Kuopion piispa, dogmatiikan ja siveysopin professori, Luther-tutkija

Piispa Eino Sormusen vaikutus ulottui yli Kuopion hiippakunnan rajojen. Se näkyi erityisesti suomalaisessa Luther-tutkimuksessa ja poikkeuksellisen laaja-alaisessa teologisessa kulttuurielämän tarkastelussa. Sormunen oli kirjoittajana erittäin tuottelias. Hän julkaisi sekä kirjoja ja kirjasia kirkon käytännön tarpeisiin että vankkaa tieteellistä ja yleistajuista teologista kirjallisuutta. Persoonallisimman ja kauaskantoisimman antinsa hän tarjosi kulttuurikriittisessä esseistiikassa.
 

Untola, Algot (1868 - 1918) Kirjailija

Algot Untola on ollut pitkään ristiriitainen hahmo suomalaisessa kirjallisuudessa. Toisaalta hänet on tuomittu vallankumouksellisen ideologiansa takia, toisaalta hänen Maiju Lassilan nimellä kirjoittamansa humoristiset kertomukset ja kansannäytelmät sekä niiden todenoloiset ihmiset ja puheet ovat vuosikymmenien ajan huvittaneet koko Suomea.
 

Hainari, Oskar (1856 - 1910) Historian lehtori, kansanedustaja, Karjala-aktiivi

Rakkaus Kalevalaan ja kansatieteeseen johdatti postimestarin pojan Oskar Hainarin kesken yliopisto-opintojen opettajaksi Sortavalaan. Hän kiinnostui Raja-Karjalasta, ja sen kehittämisestä tuli hänen ja hänen karjalaissyntyisen puolisonsa Tilma Hainarin yhteinen, elinikäinen harrastus ja poliittisen toiminnan kannustin. Oskar Hainari oli historiantutkija ja oppikirjojen kirjoittaja, ja hän toimi rehtorina ja eri aineiden lehtorina yli 30 vuotta Sortavalassa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Hän edusti opettajia pappissäädyssä valtiopäivillä ja Suomalaista Puoluetta kansanedustajana sekä koki myös omakohtaisesti, mitä oli olla aktiivinen toisinajattelija ja -tekijä.
 

Järnefelt, Alexander (1833 - 1896) Senaattori, kuvernööri, kenraaliluutnantti

Alexander Järnefelt rakensi elämässään kaksi uraa, ensin Venäjän armeijan sotilastopografina 1859 - 1882 ja sitten hallintomiehenä Mikkelin, Kuopion ja Vaasan läänien kuvernöörinä sekä lopuksi senaattorina 1894 - 1896. Järnefelt oli fennomaani, jonka työ suomalaisuuden hyväksi on suotta jäänyt hänen tunnettujen aikalaistensa G. Z. Yrjö-Koskisen, Agathon Meurmanin ja K. F. Ignatiuksen saavutusten varjoon.

Nuoruudestaan lähtien hän tähtäsi siihen, että suomen kielestä tulisi Suomen ensimmäinen virallinen hallinnon ja sivistyneistön kieli myös käytännössä. Kuvernöörikautenaan hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuului uusien kansakoulujen aikaansaaminen.
 

Wallensköld, Erik (1779 - 1846) Turun hovioikeuden presidentti, maaherra, senaattori, valtioneuvos

Erik Wallensköld teki loistavan virkauran senaattorina, maaherrana ja Turun hovioikeuden presidenttinä. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1823 ja aatelisarvon 1832.
   

Sorsa, Iisakki (1771 - 1827) Rakennusmestari

Iisakki Sorsa tunnettiin maineikkaana rakennusmestarina. Hän edusti aikansa nousevaa säätykiertoa, jossa ammattitaidolla ja liikemiesvaistolla saavutetulla omaisuudella pääsi kohoamaan yhteiskunnallisessa hierarkiassa.
   

Paakkunainen, Tuomas (K 1681) Mieromies, kapinoitsija

Tuomas Paakkunainen oli Tohmajärven virallinen edustaja, joka vei pitäjän valituksia Tukholmaan. Hänet vangittiin 1679 verorettelöiden takia, mutta pitäjäläiset vapauttivat hänet. Hänet lähetettiin uudelleen Tukholmaan valittamaan. Turun hovioikeus kuitenkin tuomitsi Paakkunaisen kapinasta kuolemaan, ja hänet vangittiin. Hänet mestattiin Tohmajärvellä 1681. Tuomas Paakkunainen lienee ainoa kreivi- ja vapaaherrakuntien aikaisten (noin 1650 - 1680) talonpoikaislevottomuuksien johdosta teloitettu suomalainen kansanjohtaja.

 
Muita merkittäviä tohmajärveläisiä 

Räty, Seppo (s. Helsingissä 1962- ), keihäänheittäjä, maailmanmestari, tullivalvoja. Seppo Räty oli Roomassa käytyjen vuoden 1987 yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen yllättävimpiä voittajia. Suomen urheilukansa sai Rädystä paitsi lukuisten arvokilpailujen mitalimiehen myös suorasukaisia lausuntoja jakelevan persoonallisuuden.

Oesch, Karl Lennart (s. Viipurin läänin Pyhäjärvellä 1892, k. 1978 Helsingissä), armeijakunnankomentaja, kenraaliluutnantti, jääkäri, Mannerheim-ristin ritari. Karl Lennart Oesch on itsenäisen Suomen merkittävimpiä sotilaallisia johtajia. Hän oli pitkäaikainen yleisesikunnan päällikkö ja puolustusneuvoston jäsen, ja hän toimi niin talvi- kuin jatkosodassakin vastuunalaisilla paikoilla yleisesikunnan päällikkönä sekä suurten sotatoimiyhtymien komentajana. Sotien jälkeen hänen kohtalonaan oli joutua uuden suunnan leimaamaksi sotarikolliseksi.

Wallenius, Gabriel (s. Tottijärvellä 1725, k. 1808 Tohmajärvellä), kruununvouti, Pohjois-Karjalan asuttaja ja kehittäjä, asessori. Kruununvouti Gabriel Walleniuksen yli neljäkymmentä vuotta kestänyt virkaura näkyi kauan Pohjois-Karjalan oloissa. Hän kehitti hallintoaluettaan monella tapaa ja tuli kuuluksi muun muassa piirinsä asuttajana, maatalouden tehostajana ja maanteiden rakentajana.
 

Tarmo Huovinen (s. 1932 Harlussa, k. 2007 Turussa), pianotaiteilija, professori
 
Olavi Svanberg (s. 1941 Sysmässä, k. 2002), hiihtosuunnistuksen maailmanmestari

Pertti Tikka (s. 1955 Tohmajärvellä), hiihtosuunnistuksen maailmanmestari

Heimo Taskinen (s. 1947 Varpaisjärvellä), hiihtosuunnistusviestin maailmanmestari

Henna Meriläinen (s. 1975), Miss Suomi 1994

Anna Easteden (os. Shemeikka, s. 1976), näyttelijä, malli

Oona Sormunen (s.1989 Kiteellä), naisten keihäänheiton Suomen mestari 2011-2015, nuorten 23-vuotiaiden EM pronssia 2011. Ennätys 60,56 m.

Katri Hirvonen (s. 1990), naisten kiekonheiton Suomen mestaruushopea 2011, 2013, 2014, kuulantyönnön Suomen mestari 2013, 2016.