Historia

Tohmajärven luterilainen seurakunta perustettiin 1653. Sitä ennen Tohmajärvi oli Ilomantsin ortodoksinen kappeliseurakunta vuoteen 1597 saakka, jolloin siitä muodostettiin ortodoksinen kirkkopitäjänsä. Kunta perustettiin vuonna 1869.

Värtsilän kunta syntyi vuonna 1920, kun Värtsilän teollisuusyhdyskunta irtautui Tohmajärvestä omaksi kunnakseen. Wärtsilä-yhtymän juuret löytyvät sieltä, "Karjalan teollisuuden perustajan" Nils Ludvig Arppen luomasta teollisuudesta. Sotien seurauksena valtaosa Värtsilästä jäi rajan taakse. Tuolloin kuntaa vahvistettiin liittämällä Patsolan kylä Tohmajärvestä Värtsilän kuntaan.

Uusi Tohmajärven kunta on perustettu 1.1.2005 lakkautettujen Tohmajärven ja Värtsilän kunnan yhdistyessä.

Tohmajärven menneisyydessä on ollut myös kuninkaallista hohdetta. Karjalan kruununvouti Gabriel Wallenius loi Jouhkolaan hovinsa 1700-luvun lopulla. Kansa antoi Walleniukselle nimen Karjalan kuningas, mikä kertoi myös hänen hallitsijaotteistaan. Nykyään Jouhkolan hovi on matkailukäytössä ja suosittu perhejuhlien pitopaikka.

Tohmajärvestä tuli Walleniuksen vaikutuksesta koko Pohjois-Karjalan keskus. Liperissä toimintansa aloittanut maakunnan ensimmäinen postikonttori siirtyi Walleniuksen mukana Liperistä Tohmajärvelle 1781. Tohmajärvellä aloitti 1800-luvulla maakunnan toinen apteekki sekä Suomen ensimmäinen maanviljelyskoulu. Tohmajärvi oli tuolloin ns. emäpitäjä, johon kuuluivat Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran entisten kuntien alueet, jotka ovat nyt osa Joensuuta.

Tohmajärven merkitystä korosti keskeinen sijainti ennen sotia. Alkuperäinen Karjalan rata Niiralan ja Tohmajärven kautta Viipurista Joensuuhun valmistui vuonna 1894. Itärajan siirto katkaisi nämä kulkuyhteydet vuosikymmeniksi ja jätti Tohmajärven syrjään valtaväylistä. Vasta 1960-luvulla valmistuivat uudet yhteydet -  uusi Karjalan rata ja 6-tie. Vasta rajan avautuminen henkilöliikenteelle 1990-luvulla on mahdollistanut uudestaan luontaiset yhteydet ja rajattomat mahdollisuudet.