Näytteidenotosta vastaa Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun ympäristötekno-logian yksikkö ja analyysit tekee Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen laboratorio.

Maatalouden vesien- ja ympäristönhoito, Päivi Jokinen

ProAgria Pohjois-Karjala ry:n maisemanhoidonneuvoja Päivi Jokinen kertoi rantapeltojen viljelystä ja rantamaisemien hoidosta. Alustus on liitteenä 4.

Lisäksi Päivi Jokinen esitteli Suomen Salaojakeskus Oy:n jätevesisuunnittelijan Petri Kurjen alustuksen Kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Alustus on liitteenä 5.

                      Keskustelua

Alustusten jälkeen käytiin vilkasta keskustelua järven tilasta ja kunnostuksen tarpeellisuudesta. Monissa puheenvuoroissa painotettiin tavallisen järvenkäyttäjän tarpeita, virkistyskäyttöä ja kalastusta.

Erityisesti Vääränlahden ja Peijonniemenlahden tilasta kannettiin huolta. Monessa puheenvuorossa kaivattiin hankkeeseen mukaan myös Vapoa, jonka 1960-luvulla Valkeasuolla aloittaman turvetuotannon katsottiin vaikuttaneen eniten Vääränlahden ja koko Tohmajärven tilaan. Pirkko Sorvi kertoi prosessista Vapon kanssa, kirjeen-vaihdosta ja oikeustoimista, joita on käyty vuodesta 1996 lähtien. Asia on tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeudessa ja lopullisen ratkaisun siitä tulee tekemään Korkein hallinto-oikeus.

Tyytymättömiä puheenvuoroja käytettiin myös Peijonniemenlahden suojelusta ja sen liittämisestä Natura 2000 -verkostoon maanomistajia ja ranta-asukkaita kuulematta. Tässä yhteydessä Arvo Ohtonen esitteli Peijonniemenlahden luonnonsuojelualueen suojelupäätöstä, joka käsittää 189 hehtaarin alueen. Rauhoituspäätös toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön vuonna 1982 valmistelemaa lintuvesien suojeluohjelmaa. Suojelualuepäätöksen mukaan alueelle tulee laatia ympäristökeskuksen hyväksymä hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen antaa Ohtosen mukaan hyvän mahdollisuuden vuoropuhelulle maanomistajien ja viranomaisten välillä. Maanomistajien kuulemista tässä yhteydessä pidettiin äärettömän tärkeänä.

Keskustelussa tuotiin esille myös huoli rannan kiinteistöjen arvonlaskusta ja kalakannan köyhtymisestä, toisaalta varoiteltiin ylilyönneistä ja kehotettiin pysymään kohtuudessa.

Asiantuntijoilta kyseltiin:

-    Millaiseen tilaan järvi aiotaan saada?

-    Miten ’röppö’ saadaan pois järven pohjasta?

-    Voidaanko järven pintaa nostaa?

-    Riittääkö Tohmajärven jätevedenpuhdistamon kapasiteetti, kun haja-asutusalueita otetaan puhdistamon piiriin?

-    Onko Tohmajärvessä hapetinlaite?

Vastauksia kysymyksiin:

-    Kun järven ulkoista kuormitusta valuma-alueelta vähennetään, se tulee näkymään järven veden laadussa vaikkakin hitaammin kuin esimerkiksi Karjalan Pyhäjärvessä. Sisäistä kuormitusta voidaan vähentää mm. vähentämällä fosforipitoista särkikalaa hoitokalastuksilla.

-    Lietteen poistamiseen esimerkiksi Vääränlahdesta tai Kirkkoniemen uimarannalta ei ole vielä suunnitelmaa, mutta hankkeen yhteydessä on tarkoitus selvittää erilaisten ruoppaustapojen soveltuvuus ja kustannukset ja mahdollisesti toteuttaa ruoppauksia merkittävimmissä kohteissa.

-    Järven pinnan nostoa ei pidetty mahdollisena, koska rannat ovat kasvettuneet hyvin.

-    Tohmajärven kunnan jätevedenpuhdistamo on rakennettu 1970-luvun lopulla. Puhdistamon kapasiteetista on käytössä vähän yli puolet, joten suunnitellut haja-asutusalueet voidaan ottaa puhdistamon piiriin. Puhdistamon puhdistustulos on ollut suhteellisen tasainen ja asetetut arvot on saavutettu.

-    Tohmajärvessä on kunnan omistama hapetin Kirkkoniemen edustan syvänteessä. Hapetin hapettaa vain syvänteen, ei koko järveä. Syvänteen happitilanne on saatu pidettyä aika hyvin kurissa.

Jussi Raerinne, Niiralasta kertoi Värtsilän Sääperin hoitohankkeesta. Hankkeen aikana Sääperistä on poistettu runsaasti särkikalaa, lintuvesikosteikkoja on ennallistettu ja hoidettu, purovesiä ohjattu alkuperäisiin uomiinsa jne. Raerinne piti järven rannoille jätettyjä suojakaistaleita ja muita vastaavia toimia hyvinä järven tilan kannalta ja mm. Sääperissä veden näkymäsyvyys on hankkeen aikana parantunut. Sääperiläiset ovat tyytyväisiä ympäristökeskuksen toimintaan hankkeessa.

                      Yhteenveto keskustelusta

-    Ennen laajaa toteutushanketta tehdään toimialueittain esiselvitykset kesän 2007 aikana. Esiselvitykset toimivat hankesuunnitelman ja kustannusarvion pohjana Euroopan aluekehitysrahastosta haettavalle rahoitukselle. Toteutuksen hankehakemus laaditaan syksyn 2007 aikana.

Metsäkeskus Pohjois-Karjala

-    Aloittaa vesinäytteiden oton yhdessä P-K:n AMK:n ympäristöteknologian yksikön kanssa lähipäivinä.

-    Hakee Kestävän metsätalouden rahoituslain 20 § mukaista luonnonhoitohanke-rahoitusta esiselvityksen laatimiseksi.

-    Luonnonhoitohankkeessa selvitetään Tohmajärven valuma-alueella tehdyt metsäojitukset, kunnostusojitukset ja ojitusalueilla tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet. Vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyys ja toimivuus selvitetään.

-    Vesiensuojelussa havaitulle riskikohteille laaditaan vesiensuojelun korjaus- ja tehostamissuunnitelmat.

-    Suunnittelun alkaessa maanomistajiin ollaan yhteydessä.

 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

-    Suuntaa Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelu -hankkeensa kesällä 2007 Tohmajärven lähivaluma-alueelle, mikäli rahoitus ministeriöstä varmistuu.

-    Suunnittelun käynnistyessä maanomistajat kutsutaan neuvottelutilaisuuteen.

-    Yleissuunnittelussa selviää vesiensuojelullisesti merkittävät kohdealueet maatalousalueilla sekä peruskuivatustarpeet.

Kiteen-Tohmajoen kalastusalue

-    Kalastusalue on hakenut rahaa TE-keskukselta kesällä 2007 toteutettavaa koekalastusta varten.

Tohmajärven kunta

-    Kunnanjohtaja toisti vielä, että kunta on vahvasti mukana hankkeessa. Hän totesi, että hankkeessa on kyse pitkän aikavälin profiilikysymyksestä ja toivo tarpeeksi ”järeää” hanketta kerralla. Kunnanjohtaja piti tärkeänä rantojen kunnostamista ja Tohmajärven seurakunnan ja Vapon saamista mukaan hankkeeseen.

-    Kunnanjohtaja esitti, että muistio hankkeesta viedään Tohmajärven kunnan kotisivuille.

                      Tilaisuuden päättäminen

Puheenjohtaja Ari Iittiläinen kiitti yleisöä hyvässä hengessä käydystä vilkkaasta keskustelusta ja päätti tilaisuuden kello 21.10.

Muistion laati Kaisa Lindell