www.tohmajarvi.fi
Suomeksi På Svenska In English Tekstiversio




 Tohmajärven kunta > palvelut > kaavatjakiinteistot > KUNNALLISHALLINNON MUUTOKSENTEKOJÄRJESTELMÄ

TakaisinTakaisin   TulostaTulosta

KUNNALLISHALLINNON MUUTOKSENTEKOJÄRJESTELMÄ

(Tiivistelmä)

 

Kunnallishallinnossa voidaan päätöksenteon jälkeen tutkia päätökseen ja päätöksentekoon liittyviä erimielisyyksiä ja virheellisyyksiä monin tavoin.

 

Jälkikäteisiä oikeusturvakeinoja ovat mm.

-          Kuntalain mukainen oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus, jollei erityislaissa säädetä muusta muutoksenhakukeinosta.

-          Hallintovalitus asioissa, joissa muutoksenhausta säädetään erityislainsäädännössä.

-          Riita- tai rikosprosessi yksityisoikeudellisissa  riita- tai rikosasioissa.

-          Hallintoriitamenettely, jos kysymyksessä on julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuva riita.

-          Työtuomioistuinkäsittely tai neuvottelumenettely virka- tai työsopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa.

-          Kilpailurajoituslain mukainen menettely asioissa, joissa kunnan epäillään käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa.

-          Julkisia hankintoja koskevan lain mukainen asian saattaminen markkinaoikeuden ( ent. kilpailuneuvosto) käsiteltäväksi hankinta-asioissa.

 

 

Kuntalain suhde muuhun lainsäädäntöön

-          Kuntalaki on kunnallishallintoa koskeva yleislaki, jonka kunnan eri hallintoalojen erityislait syrjäyttävät silloin kun kuntalaki on niiden kanssa ristiriidassa.

 

-          Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen voi asianosaisen lisäksi tehdä periaatteessa jokainen kunnan jäsen.

 

-          Erityislainsäädännössä valituslajina on useimmiten hallintovalitus, joka on yksilövalitus ja jonka voi tehdä ainoastaan asianosainen eli se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

 

Muutoksenhaku kuntalain mukaan

 

Oikaisuvaatimus

 

Oikaisuvaatimus on kunnan sisäinen kunnallisvalitus, joka on kunnan sisäistä hallintomenettelyä. Oikaisuvaatimusmenettelyn ulkopuolelle on rajattu kunnan valtuuston ja kuntayhtymissä ylimmän toimielimen päätökset, joista valitetaan kunnallisvalituksella suoraan hallinto-oikeudelle.

 

Oikaisuvaatimuksen voi päätökseen tyytymätön tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus että laillisuusperusteella. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Kunnanhallituksen tai lautakunnan päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus niille itselleen. Niiden alaisen viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään asianomaisen ylemmälle toimielimelle eli hallitukselle tai lautakunnalle.

 

Oikaisuvaatimus on kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe. Jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, siitä ei voi tehdä kunnallisvalitusta.

 

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitus on laillisuusvalitus se tehdään kuntalain mukaan hallintotuomioistuimelle eli hallinto-oikeudelle ja edelleen korkeimmalle oikeudelle. Eräiden erityislakien mukaan kuntalain mukainen valitus voidaan tehdä myös muulle hallintoviranomaiselle. Kunnallisvalitus on ensisijainen keino hakea muutosta valtuuston ja kuntayhtymien ylimmän toimielimen päätökseen.

 

Kunnan jäsen tai asianosainen voi tehdä valituksen sillä perusteella, että

-          päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

-          päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

-          päätös on muuten lainvastainen

 

Oikaisuvaatimus- ja valituskelpoisuus

 

Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen voi tehdä vain kunnan viranomaisen lopullisesta päätöksestä. Oikaisuvaatimus- tai valituskelpoinen on yleensä päätös, jolla asia on kunnassa ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Muutosta ei saa hakea päätökseen, joka koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa.

 

Oikaisuvaatimus- ja valitusaika

 

Kuntalain mukaan oikaisuvaatimusaika on 14 päivää  ja kunnallisvalitus hallinto-oikeudelle on tehtävä 30 päivässä.

 

 

Muutoksenhaku maankäyttö- ja rakennusasioissa

 

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisissa asioissa muutoksenhaku tapahtuu kunnallisvalituksin tai hallintovalituksin. Uusi lainsäädäntö tuli pääosin voimaan vuoden 2000 alusta.

 

Pääsääntö haettaessa muutosta kunnan viranomaisen päätöksestä on, että kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä taikka kehittämispäätöksestä tehdään kunnallisvalitus ja hallintovalitus mm. rakennuslupa-, toimenpidelupa-, maisematyölupa-, poikkeuslupa- ja suunnittelutarve asiassa tehtyyn päätökseen.

 

Jos päätösvaltaa on siirretty viranhaltijalla, tulee päätöksestä ensin tehdä oikaisuvaatimus, ennen varsinaisen valituksen tekemistä, jossa viranhaltijapäätös saatetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tai muun monijäsenisen viranomaisen päätettäväksi.

 

Muutoksenhakutiet

 

Yleis- ja asemakaavoista valitettaessa muutoksenhakutiet siirtyivät uuden MRL:n myötä tuomioistuinlinjalle. Ensimmäisenä valitusasteena on alueellinen hallinto-oikeus. Myös  rakennusjärjestyksen hyväksymisestä valitetaan alueelliseen hallinto-oikeuteen. Maakuntakaava ja kuntien oikeusvaikutteinen yleiskaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi, jolle myös valitus tehdään.

 

Lupapäätöksissä muutoksenhakuviranomaisena on alueellinen hallinto-oikeus. Delegoituissa viranhaltijapäätöksissä tehdään ensin oikaisuvaatimus, joka saatetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tai muun monijäsenisen viranomaisen ratkaistavaksi.

 

Muutoksenhakuajat

 

Valitusaika kunnallis- ja hallintovalituksissa on 30 päivää tiedoksisaannista.

Valitusaika myös lupa-asioissa on 30 päivää, kun aikaisemmin oli 14 päivää.

Delegoituissa viranhaltijapäätöksissä oikaisuvaatimusaika on 14 päivää päätöksen antamisesta.

 

Valitusoikeus

 

Valitusoikeus kunnallisvalituksessa on kuntalain mukaan asianosaisella sekä kunnan jäsenellä. MRL:n 191 §:ssä on lisäksi erityissäännökset valitukseen oikeutetuista kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevista päätöksistä. Pelkästään kuntalain perusteella valitusoikeus määräytyy esim. kehittämisaluepäätöksissä.

 

Valitusoikeus hallintovalitusasioissa on hallintolainkäyttölain mukaan sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun sillä, johon päätös välittömästi vaikuttaa. MRL:ssa on erityissäännökset valitukseen oikeutetuista.

 

Valitusoikeus kaavasta ja rakennusjärjestyksestä.

 

Asianosainen on kuntalain mukaan se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös vaikuttaa. Kaava-asioissa kuntalakia on tulkittu niin, ettei maanomistaja ole asianosainen, lukuun ottamatta ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan osalta maanomistaja katsotaan asianosaiseksi. Kunnan jäsen on henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on; yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; se joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

 

Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskeva päätös on kumottu muutoksenhakuoikeus on ainoastaan kunnalla tai ranta-asemakaavan laatimisesta huolehtineella maanomistajalla.

 

Maakuntakaavan vahvistamista jättämisestä valitusoikeus on ainoastaan maakunnan liitolla tai kunnalla.

 

Päätösten tiedoksiantaminen

 

Silloin kun MRL: ssa on säädetty päätösten tiedoksiannosta, sovelletaan niitä eikä kuntalain tiedoksiantosäännöksiä. Niiden päätösten tiedoksiantoon, joista muutoksenhaku tapahtuu hallintovalituksin; sovelletaan MRL ja MRA:n tiedoksiantosäännöksiä tai toissijaisesti hallintolain tiedoksiantosäännöksiä, jos MRL tai MRA:ssa ei ole asiaa koskevia tiedoksiantosäännöksiä.

 

Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivä kuluttua kirjeen lähettämisestä

 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kuntalain 95 §:n 2 momentin mukaan, kun pöytäkirja on yleisesti nähtävillä. Nähtävänä pidettävään pöytäkirjaan on liitettävä valitusosoitus. Pöytäkirjan nähtävänä pidosta on kuntalain mukaan ilmoitettava ennakolta.

 

MRL:ssä on myös säännöksiä, joiden mukaan päätökset on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL 200 §) Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi kuntalain 64 §:n mukaan julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä kunnan päättämissä ns. ilmoituslehdissä. Kunta voi päättää myös muista ilmoitustavoista. Jotta päätös olisi saatettu tiedoksi siten, kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan, ne tulee saattaa tiedoksi kaikilla kunnallisen päätöksen ( ns. ilmoituslehtipäätös) edellyttämillä tavoilla.

 

Hallintolain 60 §:n mukaan todisteellista tiedoksiantoa on käytettävä, jos päätös koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika.

 

Tiedoksiannot oikaisukehotuksen johdosta

Oikaisukehotuksen johdosta tehdystä uudesta päätöksestä kunnan on ilmoitettava hallinto-oikeudelle sekä valituksen tehneille, jos kunnan aiemmasta päätöksestä on tehty valitus (MRL 196 §)

 

Lupapäätösten tiedoksianto:

 

Julkipanomenettely

 

Maa-ainesluvat, rakennus-, toimenpide- ja maisematyöluvat sekä poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisua koskevat päätökset annetaan julkipanon jälkeen. Tästä on säännökset maa-aineslaissa (MAL) 19 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) 141 §:ssä ja 198 §:n 2 momentissa.  Myös täytäntöönpanoa ja aloittamislupaa koskevat päätökset annetaan julkipanon jälkeen(MAL 21 § ja MRL 144 §)  Myös kielteiset em. säännöksiin perustuvat päätökset annetaan julkipanon jälkeen.

 

Julkipanon jälkeen annettavan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon sinä päivänä, jona se on annettu. Valitusaika alkaa siten antopäivästä. Valitusajan ensimmäinen päivä on antopäivää seuraava päivä ns. määräaikalain mukaisesti. Valitusaika alkaa kaikkien valitusoikeutettujen osalta samanaikaisesti.

 

Päätöksen antopäivä merkitään päätökseen tai päätöstä koskevaan pöytäkirjan tai päätösluettelon etusivulla ja valitusosoitukseen esim. leimalla Annettu (pvm).

 

Päätöksen antopäivällä on erityistä oikeudellista merkitystä siksi, että valitusaika alkaa ilmoituksessa mainitusta antopäivästä eikä siitä päivästä, jona asianomainen tosiasiassa sai tiedon päätöksestä. Lupapäätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona se on annettu.

 

Päätöksen antopäivä ei ole koskaan sama kuin kokouspäivä tai ilmoituksen ilmoitustaululle asettamispäivä (julkipanopäivä), vaan myöhempi päivä, jona päätösasioiden on oltava valmiina ja asianosaisten saatavilla ja päätöstä koskevia otteita ja ilmoituksia voidaan ryhtyä lähettämään asianomaisille.

 

Julkipanoilmoitus

 

Kuulutuslaissa (34/1925)  ja -asetuksessa ( 36/1925) on tarkemmat säännökset mm. kuulutukseen tehtävistä merkinnöistä ja kuuluttamisen määräajasta. Julkipanoilmoitus laitetaan ilmoitustaululle (julkipano) ennen päätöksen antamista. Käytännössä tämä tarkoittaa viimeistään päätöksen antopäivää edeltävää päivää.

 

Julkipanoilmoitus pidetään ilmoitustaululla viimeistään muutoksenhakupäivän jälkeiseen päivään.

 

Julkipanoilmoitus ja päätöksen antaminen ovat päätöksen tiedoksiantoa. Lupapäätöksen katsotaan tulleen kaikkien muutoksenhakuun oikeutettujen tietoon antopäivänä. Muutoksenhakuaika alkaa tiedoksisaamisesta eli antopäivästä.

 

Lupapäätöksestä tiedottaminen

 

Lupapäätöksestä tiedottaminen on eri asia kuin päätöksen tiedoksianto. Lupapäätöksestä tiedottaminen ei vaikuta muutoksenhakuajan alkamiseen.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain luvat

 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa koskeva päätös toimitetaan hakijalle ( MRL 142 §). Lisäksi lupapäätös tai sen jäljennös toimitetaan asetuksella säädetyille viranomaisille sekä niille, jotka ovat sitä huomautuksessa tai erikseen pyytäneet. Jos samassa huomautuksessa tai pyynnössä on useita allekirjoittajia, voidaan päätös lähettää ensimmäiselle. Päätös lähetetään tavallisena kirjeenä.

 

Maa-ainesluvat

 

Maa-aineslupapäätös tulee viivytyksettä antamisen jälkeen lähettää hakijalle ja muille tiedossa oleville asianosaisilla tavallisena kirjeenä.

 

Maa-ainesluvan myöntämisestä on viivytyksettä ilmoitettava niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa sekä alueelliselle ympäristökeskukselle  (MAL 19.2 §) .Päätöksestä tiedotetaan ilmoituksella, jossa mainitaan soveltuvin osin vastaavat seikat kuin julkipanoilmoituksessa taikka lähettämällä päätöstä koskeva pöytäkirjan ote. Ilmoitus tai ote lähetetään tavallisen kirjeenä.


Lähde:
Muutoksenhaku kunnan viranomaisen päätöksestä. Suomen kuntaliitto 2003. 




16.2.2009 12:45