SEURAA ELÄMÄÄ, SORSANPOIKIEN VINKKELISTÄ   Melonta on jokamiehen ja -naisen laji, johon 'hurahtaa' helposti. Kanootteja ja kajakkeja on monenlaisia, jokaiselle löytyy omiin mieltymyksiin sopiva liikkumisväline. Pienen harjoittelun jälkeen melonta alkaakin tuntua luonnolliselta tavalta liikkua. Kanootista pääsee tutustumaan luontoon ikään kuin vesilintuperspektiivistä ja ihmettelemään maisemia vaikkapa keskelle suoaluetta. Jänisjoen reitistöön kuuluu kaikkiaan yli 200 km melottavia joki- ja järviosuuksia. Jänisjoen pohjoisin haara alkaa Enosta Uramonjärvesta ja laskee Loitimoon Kiihtelysvaarassa. Samaan järveen yhtyvät myös Kotajoki ja Kuuttijoki. Loitimon jälkeen Jänisjoki jatkuu leveänä virtana kohtii itärajaa ja Laatokkaa. Tekstissä on mainittu koskien pituudet ja koskiluokitus suluissa. Kansainvälinen koskiluokitus: Luokka I: HELPPO:reitti on leveä ja suora, mutta joki voi myös mutkitella. Helppoja esteitä ja pientä aallokkoa. Luokka II: VAIKEAHKO;reitti on leveä ja selvästi havaittavissa. Aallokkoa ja esteitä, jotka kuitenkin helposti kierrettävissä. Pieniä stoppareita ja könkäitä. Luokka III: VAIKEA; tarkastettava mielellään etukäteen, vaatii taitavaa melomista.

RUUSUREITTI ON KAPEA, IDYLLINEN Uramosta alkava haara on pitkälti luonnontilainen, kapea väylä. Majavat kuuluvat joen varsinaisiin asukkaisiin ja tehokkaalla rakentamisellaan pistävät melojan välillä jalkautumaan. Myös joen päälle kaatuneet puut antavat oman leimansa reitille. Sydänkesällä voit tehdä matkaa välkkyväsiipisten neidonkorentojen kanssa ihastellen rannoilla kasvavaa villiä karjalanruusua. Reitin varrella Sarvingin kylässä on mylly, jonka juuret juontavat vuoteen 1862. Nyt mylly on museoitu ja aika ajoin siellä jauhetaan vielä jauhojakin. Jos haluat välttyä esteiltä, kannattaa aloittaa melontaretki Aittojärven rannalta. Koveroon saakka joki kiemurtelee metsien keskellä, välillä on pieniä järviä. Koverossa on mukava pistäytyä aivan sillan vieressä sijaitsevassa kahvilassa ja pikku kaupassa. Koverosta Loitimolle jatkuva jokiosuus soveltuu rauhalliseen retkimelontaan ja luonnontarkkailuun. Matkan varrella on pari pientä koskea. Konnunniemen maantien kohdalla voi nousta maihin. Palojärveltä Haarajärvelle on myös yksi jokihaara, mutta se on luonnontilainen ja majavat ovat tehneet ahkerasti omaa työtään!

KUUTTIJOKI YLLÄTTÄÄ, PIDÄ VARASI !

Kinnasjärven rannalta on hyvä aloittaa seikkailupäivä Kuuttijoella. Alkutaipaleella melotaan pitkin järveä, jonka rannoilla on kesämökkejä ja vaaroja maalaistaloineen.

Kuuttijoki on kapeahko ja koskiosuudet ainakin korkean veden aikaan laskettavissa. Aina kannattaa ennakolta käydä tarkastamassa laskemiseen sovaltuva väylä ja suunnitella kivien ohitukset.

Kuuttijoki on melottavissa yleensä keväällä yhden viikon ajan. Sopiva veden korkeus melontaan on, kun yläpuolisesta Eimisjärvestä lähtee vettä 3,5 - 5,0 m3 sekunnissa. (laita googleen hakusanat vesistöennusteet ja eimisjärvi). Jos vettä on enemmän, niin Kinnaskoski ja Myllykoski nostavat retkimelojalle huomattavan isoja aaltoja. Vähemmällä vedellä taas Myllykoskesta ja Ala-Rekikoskesta ei tahdo päästä läpi.
Muista, että vesi on keväällä vaarallisen kylmää. Pukeudu joko märkäpukuun tai kuivapukuun. Ilman asianmukaista pukeutumista ihminen menettää toimintakykynsä alle 15 minuutissa 10 asteisessa vedessä!

Kinnaskoskelle (300 m, II-) tultaessa on varottava pientä siltaa ja virran keskellä olevia pusikoita. Kosken loppusoalla on muutamia suurempia aaltoja.

Kalliokosken (100 m, II-) keskelle jää pieni saari, jonka oikeanpuoleinen uoma vaatii mutkittelua eikä sitä suositella avokanooteille. Vasemmanpuoleisen uoman laskukelpoisuus riippuu veden korkeudesta. Kosken voi ohittaa kantamalla kaluston saaren halki.

Myllykoski (300 m, II-) on mutkitteleva ja sen laskeminen kannattaa tehdä päävirran mukaan. Kosken keskivaiheilla on taukopaikka, jonne kannattaa kävellä kosken alapuolelta. Kosken ohitus vasenta rantaa.

Myllykosken jälkeen joki kaartuu 90 astetta ja jatkuu suoraan etelään. Polvikoski (120 m, I) on helppo ja vauhdikas koski, joka päättyy tasaiseen veteen. Rekikoski (700 m, II-) aivan Tuupovaaran kirkonkylän tuntumassa saa suorastaan hurmaantumaan vauhdista. Laskureitti on päävirran mukaan, keskivaiheilla on pieni vaikeasti havaittavissa oleva köngäs, jonka kohdalla laskureitti on keskilinjan vasemmalla puolella.
Ennen köngästä kannattaa kääntyä oikealla olevaan suvantoon ja tarkastaa laskureitti köngäässä vielä maista käsin ennen laskemista.

Ala-Rekikoski (300 m, II-) on myös vauhdikas koski, jonka loppu kaartaa vasemmalle ennen päätymistään suvantoon.
Koskessa laskureitti keskilinjan vasemmalla puolella. Varottava törmäämästä kosken puolivälin jälkeen keskilinjan oikealla puolella olevaan kivikkoon! Kosken ennakkotarkastaus vasemmalta rannalta suositeltavaa.

Sillan jälkeen on vuorossa lyhyt jokiosuus ennen saapumista Kaatiojärvelle. Järven oikealla rannalla on uimaranta ja mahdollisuus poiketa asioimaan Tuupovaaran kirkonkylälle. Joki jatkuu Kaurakoskelle, jonka ohitus on tehtävä maitse. Kaurakosken jälkeen alkaa järviosuus Ylä-Lehmo, Ala-Lehmo ja lopuksi saapuminen Loitimolle.

 

Jatkuu...