Jänisjoki jatkuu Laatokalle

Sortavalan ympäristön saaristo kuuluu perustettavaan kansallispuistoon, joka ulottuu aina Valamon saarille saakka. Sokkeloiset kanjonit ja kalliosaaret tekevät Laatokan luoteiskulman maisemista ainutlaatuisia. Ja eipäs unohdeta Laatokan norppaa, jonka voi hyvällä onnella bongata kallioluodoilla päivää paistattamassa.

Laatokan kalakanta on todella runsas; lohi, nieriä, harjus, siika ja muikku ovat valtalajeja.

Laatokan vetovoimaisin vierailukohde on Vanhan Valamon luostari lukuisine kirkkoineen ja skiittoineen. Luostarin juuret juontavat satojen vuosien taakse. Historia on saarella melkein käsin kosketeltavissa. Jylhä luonto ja ortodoksinen luostarimaailma ovat saaneet monen matkaajan poikkeamaan saarelle kesä toisensa jälkeen.

Valamoon pääsee helpoimmin laivalla Sortavalasta, jolloin matka kestää 1-2 tuntia.

Sortavala - Suomalaista ja Venäläistä rinnatusten

Sortavalan kaupunki on perustettu kaksi kertaa. Ruotsin vallan aikana, vuonna 1632 ja toisen kerran Venäjän vallan aikana 1783. Suomalaiset muistavat Sortavalan koulu- ja seminaarikaupunkina. Joensuun yliopiston juuret ovat Sortavalassa. Keskikaupungilla on useita vuosisadan alun rakennuksia, joiden suunnittelijoina ovat olleet mm Eliel Saarinen, Uno Ullberg ja Paavo Uotila. Jugendtyyli ja kansallisromantiikka ovat leimaa antavia piirteitä kaupunkikuvassa.

Sortavala on nykyään vilkas 23.000 asukkaan kaupunki, jossa monessa kohteessa tulee toimeen myös suomen kielellä. Kaupungissa on useita viihtyisiä ravintoloita ja kahviloita, sekä liikkeitä, joista voi hankkia matkamuistoja. Unohtaa ei sovi maukasta venäläistä leipää!

Rajanylitys on helppoa! Värtsilän kunnassa, Niiralassa, on kansainvälinen rajanylityspaikka. Suomen puolella jokimatkaa voi taittaa rajavyöhykkeelle saakka mutta itse rajanylitys on tehtävä maitse raja-aseman kautta. Viisumien hankinnan takia matka on paras suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Venäjän Värtsilässä voi kuitenkin laskea kanootin tai veneen vesille kylän pinnassa. Jokimatkaa ennen pientä Jänisjärveä on noin 4 km. Pienen Jänisjärven rannalla on Jänisjärven lomakylä mökkeineen ja saunoineen. Myös Sortavalan kaupungin omistama, lähinnä nuorisokäytössä oleva leiripaikka, on matkalaisten palveluksessa - tilaukset on vain tehtävä ennakkoon. Jänisjärvi on hyvin kalaisa vesi eikä ranta-asutusta ole nimeksikään tämän yli 30 km pitkän järven rannoilla. Jänisjoen reitillä on yhteensä 9 koskea, joiden yhteenlaskettu pudotuskorkeus on noin 21 m.

Kypärä päähän ja katse koskiin! Jänisjärven eteläpäässä on Hämekosken pato ja voimalaitos, joten kalusto pitää kantaa maitse. Hämekosken jälkeen hurautetaan koskeen toisensa perästä eivätkä pyörteet ole vaatimattomia! Reittiä voi suositella kumilauttaretkiin osaavan kipparin johdolla tai erittäin kokeneille melojille. Joen varrella on asumatonta korpea, joskin tie kiemurtelee osan matkaa aivan joen tuntumassa. Harlussa on joki jälleen rakennettu ja kalusto kannetaan muutama sata metriä joen alajuoksulle. Harlun jälkeen on vuorossa koko Jänisjoen huimin koskiosuus, joka - ilman muuta - pitää tarkastaa ennen laskemista. Jänisjoen retki on mahdollista päättää Läskelään tai jatkaa sieltä noin 6 km, jolloin saavutaan Laatokalle. Jänisjoen reitillä on yhteensä 9 koskea, joiden yhteenlaskettu pudotuskorkeus on noin 21 m. Venäjän puolella Jänisjoen varteen on valmistunut kesällä 2000 taukopaikkoja ja palveluita, joita parannetaan kaiken aikaa. Paras tapa tutustua Jänisjoen maisemiin on pakettimatka kumilautalla. Jatkuu...