| | Tohmajärven kunta > matkailu > nahtavyydet > Nähtävyydet |
 Takaisin
 Tulosta
Tohmajärvellä on rikas historia, mutta elämme vahvasti myös tätä päivää. Tälle sivulle olemme koonneet tietoja kirkoista, museoista ja muista käyntikohteista sekä muistomerkeistä, joiden toivoisimme kiinnostavan niin oman kunnan asukkaita kuin matkailijoitakin.
Karjalan Puutyökoulu uusine upeine hirsilinnoineen, lampineen ja arboretumeineen Onkamon Onnelassa, Vehkavaarantie 260, on itsessään näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Mutta lisäksi siellä on upea Puun Sielu -näyttely!
Näyttely on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun näyttely joka päivä klo 12-19. Muina aikoina rajoitetummin. Tiedustelut puh. 0500 253 722 tai 0400 253 722 (Natasha Potkoltzina tai Mauri Kekkonen)
Onnelan sijainti kartalla
|
| |
Tohmajärven Kirkkoniemeä on sanottu yhdeksi kauneimmista kirkonpaikoista. Tohmajärven ev.lut. kirkko on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko vuodelta 1756. Sen kellotapuli vuodelta 1760 sai uuden komean paanukaton 1990-luvulla. Pappila on vuodelta 1841 ja pitäjäntupa vuodelta 1856.
Kirkon pihapiirissä talvi- ja jatkosodissa kaatuneitten sankarivainajien hauta-alue ja muistokivi sekä vartijapatsas. Muita muistomerkkejä ovat mm. Kalpakivi, Karjalaan jääneiden muistomerkki, vapaussodassa 1918 kaatuneitten tohmajärveläisten ja pälkjärveläisten muistomerkit, piispa Eino Sormusen hautakivi, kruununvoutien Gabriel Walleniuksen ja Gustav Adolf Järnefeltin muistomerkit sekä v. 1865-68 Nälkään kuolleiden muistomerkki. Kirkon 250-vuotisjuhlia vietettiin 20.8.2006.
Tiedustelut puh. 0400 967 601. Kesäaikaan voi kysyä kirkon esittelyä myös pitäjäntuvalta.
Sijainti: Kirkkotie 590
Tohmajärven kirkon sijainti kartalla
|
| |
Kirkon vieressä sijaitseva Pitäjäntuvan kesäkahvio käsitöiden myyntinäyttelyineen +
infopiste on avoinna 1.6. - 15.8.2010 ma-pe 10-16, la 10-14 ja su klo 11-16. Tiedustelut kahvituksista isommille ryhmille puh. 040 556 7438/Maija Kukkonen.
Sijainti: Kirkkotie 600
Lue lisää Pitäjäntuvasta
|
| |
Värtsilän kirkko on Tohmajärven ev.lut. seurakunnan toinen kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas ja se on valmistunut v. 1950. Kirkossa on n. 300 istumapaikkaa.
Varoja kirkon rakentamiseen on saatu
mm. Amerikan luterilaisilta, Wärtsilä yhtymältä, Kirkon Keskusrahastolta sekä ruotsalaiselta ystävyysseurakunnalta.
Kirkon eteisessä on sankarivainajien muistolaatat.
Kirkon takaseinällä on v. 1941 sodan aikana tuhoutuneen ja luovutetulle alueelle jääneen Värtsilän kirkon kuvia.
Kirkkosalia koristavat rajan taakse jääneestä vanhasta kirkosta evakuoidut kattokruunut.
Esittely sopimuksen mukaan, puh. 0400 967 601.
Sijainti: Kaurilantie 611.
Ajo-ohje: Aja Tohmajärven keskustasta Värtsilään päin n. 11 km ja käänny vasemmalle Patsolaan päin ja aja Kaurilantietä, kunnes ensin tulee hautausmaa ja sitten noin kilometrin päästä kirkko, joka on lähellä Värtsilän keskustaa. Tai aja "pikitietä" Niiralaan, käänny vasemmalle Värtsilään ja Kesäteatterin ja Jänisjoen ylityksen jälkeen vielä vasemmalle Kaurilantielle, jota n. 700 m.
Leminrinteen hautausmaa on noin kilometrin päässä Värtsilän kirkosta Kaurilan suuntaan.
Sijainti: Kaurilantie 510.
Kaustajärven hautausmaa on Värtsilän keskustasta n. 9 km Ilomantsin suuntaan ja sitten Kaustajärven tietä
n. 3 km. Sijainti: Kaustajärventie 162
Värtsilän kirkon sijainti kartalla
|
| |
Tohmajärven pitäjänmuseona on "Karjalan Kuninkaan" Gabriel Walleniuksen (1725 - 1808) kaksikerroksinen vaunuliiteriaitta, joka on siirretty Jouhkolan Hovista Kemieen v. 1961.
Pihapiirissä on kirjailija Maiju Lassilan v. 1803 rakennettu kotiaitta, joka on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan Peijonniemen Nenolasta v. 1988.
Kaksisiipinen, pattaan varassa seisova ja kääntyvä jalkamylly on siirretty Onkamon Tyvelän tilalta v. 1963. Myllyn on rakentanut kiteeläinen seppä Jaakko Lonkainen v. 1859. Myllyllä on jauhettu vielä 1920-luvulla.
Juho Tuunaisen tilalta Risteestä siirrettyä pikkuaittaa on käytetty mm. nukkumiseen ja vaatteiden säilyttämiseen.
Nymanin talo on rakennettu vuonna 1874 Kotolan tilan maille. Talossa on toiminut Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin apteekki, jonka omisti Karl Johan Nyman. Talon yhdessä huoneessa on apteekkimuseo, muu osa on kotimuseona.
Nymanin talolla on Erikoisia esineitä talon kätköistä -näyttely. Vitriineissä on vintiltä koottua esineistöä. Lisäksi aitassa uutuutena kesänäyttely!
Museo on avoinna 30.6. - 1.8.2010 ke - su klo 11-17. Muulloin väh. 10 hengen ryhmille sopimuksesta, tiedustelut Tohmajärvi-Seura, puh. 050 363 6154 tai Tohmajärven Matkapalvelu (013) 622 643/Mari Pykäläinen.
Pääsymaksu kahteen museoon: aikuiset 2 €, ryhmät 1 €/hlö. Lapset ilmaiseksi.
Sijainti: Kirkkoniemeen menevän tien varrella, Kirkkotie 14. Vieressä on Tohmajärven kesäteatteri.
Pihatie kääntyy tenniskentän kohdalta, jossa mustavalkea opasteviitta.
Pitäjänmuseon ja Nymanin talon sijainti kartalla
|
| |
Jänisjoen rannalla sijaitseva Saarion v. 1908 valmistunut voimalaitos on kunnostettu voimalaitosmuseoksi v. 1992 ja se on maamme vanhin säilynyt voimalaitos, jossa on alkuperäinen koneistus.
Rakennuksen arkkitehtuuri edustaa keskieurooppalaista uusgotiikan värittämää teollisuuden arkkitehtuuria.
Rakennus on rakennettu vanhalle myllyn paikalle, mistä muistuttaa museon pihassa oleva myllynkivi.
Voimalaitoksen ulkopuolella on nähtävänä vanhat patorakenteet, osa vesikanavaa sekä turbiinitunneli turbiineineen.
Museon vieressä on uusi automaattinen, kauko-ohjattu, maan sisään rakennettu voimalaitos.
Museo on avoinna 29.6. - 31.7.2010 ti - la klo 11-17.
Muulloin väh. 10 hengen ryhmille sopimuksesta, tiedustelut 0400 162 750
Leo Parikka tai Tohmajärvi-Seura p. 050 363 6154.
Pääsymaksu: aikuiset 2 €, ryhmät 1 €/hlö. Lapset ilmaiseksi.
Sijainti: Voimalaitostie 24
Ajo-ohje keskustasta Asemantie - Tehdastie - Saariontie -
Pykälävaarantie - Voimalaitostie 24
Saariosta nähtävyyden opastusmerkkinä on hannunvaakuna.
Saarion voimalaitosmuseon sijainti kartalla
|
| |
Koulumuseo sijaitsee Kaurilan kylätalossa, jossa toimi Kaurilan kansakoulu vuosina 1898 - 1973.
Ensimmäisenä opettajana oli Hanna Tietäväinen, kuuluisan kirjailijan Maiju Lassilan (Algoth Tietäväinen) sisar. Museossa on voinut aistia entisaikojen kansakoulutunnelmaa vuodesta 1983 lähtien.
Kylätalon pihalle on pystytetty muistomerkki Hyrsylän mutkaan jääneille siviilisotavangeille, jotka palautettiin Suomeen talvisodan loppumisen jälkeen Kaurilassa.
Museoon voi tutustua Potspäivien aikaan. Muulloin avoinna tilauksesta väh. 10 hengen ryhmille.
Tiedustelut Kaurila-Muskon kyläyhdistys ry, puh. 044 253 1250.
Pääsymaksu: Liput 2 €, alle 15-vuotiaat lapset 1 €.
Sijainti: Koulunmäentie 17, Kaurila
Ajo-ohje: kunnan keskustasta Niiralaan/ Värtsilään päin n. 11 km, sitten vasemmalle Kaurilantietä (tienviitta Patsola), Kaurilan vanhan kyläkeskustan läpi ja rautatien ylityksen jälkeen oikealle Koulunmäentietä n. 0,5 km.
Kaurilan koulumuseon sijainti kartalla
|
| |
Värtsilän keskustassa, kesäteatterin läheisyydessä, sijaitseva myllymuseo on entinen jauhomylly. Museoon on koottu myös mm. viljelyyn liittyvää pienesineistöä.
Värtsilän museokokoelman erikoisuus on vuosina 1910-1937 toimineen Värtsilän Työväenyhdistyksen torvisoittokunnan soittimet. Soitinkokoelma on sijoitettu kirjastotalon yläkertaan, Värtsiläntie 313.
Myllymuseo on avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo 12-15. Muulloin sopimuksen mukaan, puh. (013) 285 481/Majatalo Sinilintu, 0500 914 263/Markus Kontiainen, (013) 629 228/Kalle Lintunen.
Vapaaehtoinen pääsymaksu.
Sijainti: Värtsiläntie 367 b
Myllymuseon sijainti kartalla
|
| |
Raili Näätänen aloitti pajunpunonnan harrastuksen jäätyään eläkkeelle maatilan emännän töistä ja muutettuaan asumaan Kemieen paljaalle peltotontille rakennettuun taloon. Nyt tuo tontti on viehättävä piha runsaine kukkaistutuksineen ja monimuotoisine pajutöineen.
Avoinna 3.7. - 31.8.2010 sopimuksen mukaan. Tiedustelut 050 331 2672.
Pääsymaksu aik. 2 €, lapset 1 €.
Pajukurssi kiinnostuneille on 13. - 14.7. ja 20. - 21.7.2010. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Railille.
Sijainti: Susonpolku 4, Tohmajärven keskustasta Kemiestä, Kirkkotietä Kirkkoniemeen päin n. 1 km. Susonpolku on vasemmalla.
Pajupihan sijainti kartalla
|
| |
Kuvia pajupihasta
|
| |
Ortodoksisella kirkolla on aikaisemmin ollut Tohmajärvellä vahva asema. Petravaarassa on Pyhän apostolin Andreaksen tsasouna.
Tsasounan on suunnitellut arkkitehti Vilho Suonmaa ja se on rakennettu v. 1966.
Pääsääntöisesti säännölliset jumalanpalvelukset, liturgia on kuukauden viimeisenä sunnuntaina kello 10.
Esittely tilauksesta, puh. 050 323 9490/ Pertti Miinalainen.
Sijainti: Petravaarantie 480
Ajo-ohje: Aja Tohmajärven keskustasta Värtsilään päin n. 8 km, käänny sitten Peijonniemen koulun kohdalta oikealle Korkeakankaaseen päin ja ajettuasi n. 2,5 km, käänny vasemmalle Petravaaraan ja aja sitä tietä n. 4 km.
Petravaaran hautausmaa on viehättävä, pieni luonnontilainen hautausmaa, jonka löytää ajamalla Petravaarantietä tsasounasta eteenpäin n. 1 km ja kääntymällä vasemmalle Valkealammentielle. Hautausmaa on n. 800 m päässä peltoaukion takana metsän reunassa.
Sijainti: Valkealammentie 79.
Petravaaran kirkko on Joensuun ortodoksisen seurakunnan alainen.
Joensuun ortodoksinen srk, Kirkkokatu 32, Joensuu, puh. (013) 220 440
Petravaaran tsasounan sijainti
|
| |
Tohmajärven Helluntaiseurakunnan Saalem-temppeli
Kevättalvella 1982 Tohmajärven rukouspiiri teki päätöksen oman temppelin rakentamisesta. Lahjoituksina saatu rakennuspuutavara kerättiin lähinnä Tohmajärven ja Värtsilän alueen metsänomistajilta. Talkootyön osuus rakentamisessa oli merkittävä. Temppelin on suunnitellut arkkitehti Veikko Gröhn.
Helluntaiseurakunnan syyskuussa 1983 vihitty Saalem-temppeli on Sinisen Tien varrella Tohmajärven keskustassa, osoite Lassintie 21.
Tilaisuudet ovat pääsääntöisesti sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.
Seurakunnan pastorina toimii Hannu Mikael Ojala, puh. 040 773 8238.
Lisätietoja www.saalem.info.fi tai puh. 045 123 5670 temppeli, lapsityö puh. 0500 521 973/ Maija Kuurala,
Saalem-temppelin sijainti kartalla
|
| |
Värtsilän kesäteatterin pihapiirissä on Värtsilän teollisuuden luojan Nils Ludvig Arppen rintakuva. Arppe (1803-1861) omisti useita sahoja ja rautaruukkeja Pohjois-Karjalassa. Wärtsilä Oyj:n juuret ovat Värtsilään v. 1834 perustetussa sahassa, jonka Arppe osti 1836.
Arppen rintakuvan sijainti kartalla
|
| |
9.8.2010 15:51
|
