Luontokohteet Tohmajärvellä

Tohmajärven luonto on loppumaton aarreaitta luontoasioista kiinnostuneille. Laatokan lehtovyöhykkeen vaikutuksesta kasvi- ja eläinlajisto on runsas ja monipuolinen. Tohmajärven lehdoissa esiintyy useita levinneisyydeltään itäisiä lajeja. Lehtojen lisäksi on suojeltu muita metsäalueita, lampia ja soita.

Lintuharrastajapiireissä kansainvälisestikin tunnettu alue on Sääperinjärvi. Myös Peijonniemenlahti ja Uudenkylänlampi ovat lintuharrastajien tuntemia. Jänisjoki ja paikoin sitä seuraava Jänispolku tarjoavat retkeilijöille monenlaisia mahdollisuuksia nähdä ja kokea paikallista luontoa. Muita luonto- tai retkipolkuja ovat Aconitum-kierros Kirkkoniemessä, Kemien luontopolku, Mikonpolku Saariossa ja Värtsintaival Patsolassa. Upeimmat näkymät Värtsilän laaksoon avautuvat Patsolan mäeltä.

Luontoon ja luontokohteisiin liittyviä reittikarttoja ja esitteitä saa Tohmajärven Matkapalvelusta, os. Kauppakatu 7 ja kunnanvirastolta.

Ukonhattulehdon sijainti kartalla

Aconitum-kierros ja Ukonhattulehto

Aconitum-kierros sijaitsee Tohmajärven Kirkkoniemessä noin 5 km:n päässä kunnan keskustasta, Kemiestä. Sinisellä tiellä ja Kirkkotiellä on hannunvaakuna -opaste Kirkkoniemeen.

Aconitum-kierros johdattaa kulkijan Kirkkoniemen kulttuurimaisemiin (kirkko, hautausmaat, Pitäjäntuvan kesäkahvio ja Vanha pappila) ja Piilovaaran ukonhattulehtoon sekä Peijonniemenlahden lintutornille.

Aconitum-luontopolun pituus on n. 6 km. Reitin varrella on opastauluja, joissa kerrotaan Kirkkoniemen alueen monipuolisesta luonnosta ja kulttuurihistoriasta.

Luontopolun lähtöpaikka on Tohmajärven kirkon P-alue tai Turusenniemi, Oravaarantie 516, joissa on pysäköintipaikkoja ja huussi. Turusenniemessä on myös nuotiopaikka ja reitin varrella on kaivo. Luontopolku on merkitty tolpin, joissa kuvana kukka ja kimalainen.

Piilovaaran rauhoitetussa ukonhattulehdossa on monipuolinen kasvi- ja eläinmaailma. Siellä kasvaa mm. luontopolun nimikkokasvi lehtoukonhattu, Aconitum lycoctonum ssp. septentrionale, laajoina kasvustoina. Lehtoukonhattua tavataan Suomessa vain Tohmajärvellä ja Kiteellä. Sortavalan lehtokeskuksessa rajan takana se on paikoin hyvinkin yleinen.

Kirkkoniemessä luontopolku kulkee karjan laitumen poikki Pitäjäntuvan kohdalla tien vastakkaisella puolella. Noudata varovaisuutta!
Valitse mahdollisesti lyhyempi reitti ja käytä maantietä, josta poikkeat polulle esim. karttaan merkityssä kohdassa lyhyt reitti.

Ukonhattu on komea, liki kaksimetrinen, heinäkuussa kukkiva ruohokasvi.

Katso lisää

Kemien luontopolku

Kemien luontopolun lähtöpaikka on Keski-Karjalan musiikkiopiston piha, osoite Kirkkotie 16. Opaskatoksessa musiikkiopiston nurkalla on kartta ja yleisiä tietoja reitistä. Reitti kiertelee vaihtelevassa kulttuuri- ja vaaramaisemassa osittain myös kyläteitä pitkin.

Luontopolku on viitoitettu sekä merkitty maastoon keltamaalihuippuisin paaluin, paikoin myös keltaisella kuitunauhalla.
Reitillä on opastauluja, joissa on kuvattu Tohmajärven rehevän metsäluonnon ja vesistöjen tyypillistä lajistoa, maaston muotoja selittävää geologiaa sekä pitäjämme monipuolista kulttuurihistoriaa.

HUOM!
Luontopolun reittiä on muutettu kesäkuussa 2008 siten, että Raumanvaara ja karjalaidun/pelto Luosojoen varrella on jätetty pois.

Aluksi luontopolku kulkee entistä reittiä musiikkiopiston pihasta Mokinlampeen viettävää rinnettä alas. Polku jatkuu lammen vasenta laitaa latupohjaa pitkin yhtyen Mokintiehen. Mokintietä kuljetaan n. 500 m. Mokintieltä käännytään vasemmalle Oravaarantielle, jota kuljetaan n. 600 m., Oravaaran kartanon jälkeen reitti kääntyy vasemmlle ja jatkuu takaisin musiikkiopistolle entistä reittiä pitkin.

Jalajanvaaralle pääsee tekemäällä piston ed. risteyksestä eli jatkamalla vielä n. 250 m Oravaarantietä eteenpäin ja kääntymällä oikealle menevälle tielle ja siltä edelleen n. 300 m jälkeen oikealle Jalajanvaaralle vievälle polulle. Paluu Jalajanvaaralta samaa reittiä takaisin. Pistoreitti on itseasiassa vanhaa luontopolkua, joka nyt vain kuljetaan edestakaisin. Luontopolun loppuosa kuljetaan Mokinlammelta ylös samaa rinnettä kuin aluksi.

Luontopolku on vaativa suurten korkeuserojen vuoksi.
Liikkuminen omalla vastuulla!

Katso lisää

Jänispolku

Jänispolku on 38 km pitkä luontopolku Tohmajärven Vatalasta Värtsilään. Polku seurailee Kattilakoski - Vääräkoski välillä paikoin Jänisjoen vartta. Polun karttaa on saatavissa kunnan kehittämispalveluista sekä matkailuneuvonnasta. Polun kartta on myös Jänisjoki- esitteen keskiaukeamalla.

Polku on merkitty punaisella maalilla puustoon ja tolpin, joissa jäniksen kuva. Polun varrella on kolme laavu- ja nuotiopaikkaa: Kattilakoskella, Saariossa ja Kangasjoella. Nuotiopaikkoja on lisäksi Honkalammella, Kangaskoskella ja Lempauksessa.

Värtsintaival

Värtsintaival on n. 6 km mittainen luontopolku Patsolan maisemissa. Polku on merkitty maastoon sinisellä maalilla sekä viitoilla ja punaisilla paaluilla, mutta merkinnässä on puutteita. Polkua ei suositella toistaiseksi EKSYMISVAARAn vuoksi.
Polun varrella on Kukkolammen rannassa Luppotupa. Tuvan läheisyyteen pääsee autolla.

Polun lähtöpaikka on Pykälävaarantien varrella sijaitsevalta Urheilutalolta os. Patsolantie 11.

Värtsintaipaleen lähtöpaikka

Mikonpolku Saariossa

Mikonpolku on Saarionvaaran maisemissa kulkeva, reilun kilometrin mittainen luontopolku. Polku kulkee suurimmaksi osaksi Haarasten omistamilla mailla: lehdoissa, vanhahkoissa kuusimetsissä, mäntykankailla ja nuorissa kasvatusmetsissä. Polulta avautuu upeat näköalat Saarion kylämaisemaan. Polun varrella on kunnostettu lähde ja kolme taulua. Saarionvaaran korkein kohta on yli 80 m juurella olevaa Pitkälampea korkeammalla.

Polun lähtöpaikka on Pitkälammentien varressa, n. 1,2 km Saariontieltä, Heikkisen talon jälkeen oikealla metsän reunassa. Polku on merkattu maastoon vihreillä kuitunauhoilla. Polku yhtyy Jänispolkuun, joka tuo Haarasten talon takapihan kautta Pitkälammentielle, n. 800 m päähän lähtöpaikasta. Kääntymällä takaisin Jänispolun ja Mikonpolun yhtymiskohdasta pääsee nopeimmin lähtöpaikkaan takaisin.

Mikonpolun lähtöpaikka

Peijonniemenlahti

Peijonniemenlahti on lintujen suosima levähdys- ja pesintäalue. Lahti ympäristöineen on linturetkien ehdoton käyntikohde. Lintutornille pääset Kirkkoniemeen johtavalta tieltä. Tornille on yhteyspolku myös Aconitum-kierrokselta.
Peijonniemenlahti on Tohmajärven rehevä pohjoispää, joka on keväisin laulujoutsen - ja hanhiparvien suosiossa. Lahden pesimälinnusto on monipuolinen. Pesiviä lintuja ovat mm. silkki- ja pikku-uikku sekä härkälintu.

Peijonniemenlahdella on runsaasti myös vesiperhosia ja niitä saalistavia lintuja. Kirkkoniemen alueella on myös yölaulajia: viita- ja luhtakerttusia, satakieliä, pensas- ja viitasirkkalintuja sekä ruisrääkkiä.

Lintutornin sijainti kartalla

Jänisjoki

Jänisjoki on moni-ilmeinen joki, jonka maisemat vaihtelevat korpimaisemista vehreisiin näkymiin. Se tarjoaa luonnonrauhaa ja välillä koskien muodossa pientä jännitystä. Joen varrelle on rakennettu rantautumispaikkoja, joissa on nuotiopaikka, laavu ja käymälä.

Kalastuslupia myy Neste-huoltamo, puh. (013) 226 502 Tohmajärven keskustassa. Kanootteja tai venettä voit kysellä mm. Matkailutila Ellilästä, puh. 050 517 7854 tai Majatalo Sinilinnusta, puh. (013) 285 481

Jänisjoki-sivut

Sääperi

Sääperinjärvi sijaitsee Värtsilässä aivan Venäjän rajan tuntumassa ja se kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan lintuvesien suojeluohjelmaan ja Suomen Natura 2000 -verkostoehdotuksen kohteeseen "Värtsilän laakson luontokokonaisuus ".

Sääperinjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi ja Pohjois-Karjalan neljänneksi arvokkain. Järven ja sen lähiympäristön pesimälajistoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku ja kaulushaikara. Alueen ruisrääkkäkanta on yksi Suomen tiheimmistä. Järvellä lähiympäristöineen on myös huomattava merkitys lintujen muutonaikaisena levähdysalueena.

Niin pesiviä kuin muuttomatkallaan viivähtäviäkin lintuja voi tarkkailla Sääperinjärven lounaisrannalla olevasta lintutornista, jonne pääset luontopolkua ja pitkospuita pitkin kirkonkylästä.
HUOM. Kesällä 2007 on avattu uusi Hopeakallion torni, jonne mahtuu kerralla vaikka bussilastillinen väkeä.

Värtsilän ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen yhteistyönä tekemä Sääperinjärven kunnostussuunnitelman I-vaihe on valmistunut ja toisen vaiheen suunnittelutyö on meneillään, koska Sääperi ympäristöineen halutaan säilyttää tulevillekin sukupolville.

Sääperin sijainti kartalla

Uudenkylänlampi

Värtsilän keskustaajaman kupeessa sijaitseva Uudenkylänlampi on arvioitu lintuvesien suojeluohjelmassa maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Lampi on lintuharrastajien keskuudessa tunnettu arvokkaasta pesimälajistostaan, johon ovat kuuluneet säännöllisesti mm. kaulushaikara, luhtakana ja ruskosuohaukka. Uusikylä sijaitsee tärkeällä muuttolintujen reitillä ja peltoalueet lammen tuntumassa keräävät keväisin runsaan ja monipuolisen muuttolinnuston.

Julkaisuja:

Värtsilän Uudenkylänlammen linnustoselvitys -kesä 1994, P-K:n Ympäristökeskuksen monisteita nro 7

Pohjois-Karjalan lintutornit; Hottola Petri, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 1995

Uudenkylänlammen sijainti kartalla

Tuomo Erosen luontokuvia

Tuomo's Bird Pics

9.8.2010 14:42

| Tämän sivun alkuun | Paluu päätasolle |