Tohmajärven kunta  |
Tohmajärvellä on hyvä asua ja elää. Tohmajärvellä on rikas historia, mukavat ihmiset, mahtava luonto, hyvät harrastusmahdollisuudet ja kunnalliset palvelut. Asukkaita Tohmajärvellä on noin 5.000 ja pinta-alaa 895 km2, josta vesistöjä on 58 km2. Tohmajärvi sijaitsee Venäjän rajalla, Pohjois-Karjalan kaakkoisosassa, Keski-Karjalan seutukunnassa. Tohmajärvi ja siitä vuonna 1920 erkaantunut Värtsilä liittyivät yhteen vuoden 2005 alusta. Naapurikuntia ovat Kitee, Rääkkylä ja Joensuu. Tohmajärvi on erinomainen kotipaikka idänkauppaa harjoittaville yrityksille, sijaitseehan täällä Niiralan rajanylityspaikka. Niirala on EU:n itäisin maaraja-asema ja se on henkilöliikenteellä mitaten Suomen itärajan neljänneksi vilkkain. Rajan ylittäviä matkustajia on vuosittain lähes miljoona. Myös tavaraliikenne liiikkuu sujuvasti Niiralan kautta rauta- ja maanteitse. Valtatiet 6 ja 9 tuovat Tohmajärvelle. Karjalan rata ja Onkamo-Niirala -ratayhteys tarjoavat suoran kuljetusväylän Kiinaan asti. Rajan vaikutus näkyy myös siten, että Tohmajärvellä asuu paljon venäläisiä. Äidinkieleltään venäjää puhuvia maahanmuuttajia on nelisen prosenttia väestöstä, mikä on väkilukuun suhteutettuna eniten Suomessa. Tohmajärveläisiä kuuluisuuksia ja merkkihenkilöitä ovat muun muassa keihäsmies Seppo Räty, taiteilija Katri-Helena, hiihtäjälegenda Siiri "Äitee" Rantanen, metropoliitta Ambrosius, Miss Suomi Henna Meriläinen, kansalliskirjailija Maiju Lassila, piispa Eino Sormunen, sotasankari, kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch sekä kuvernööri, kenraaliluutnantti ja senaattori Alexander Järnefelt. Rajaliikenne työllistää Tohmajärveläisiä työllistää erityisesti kehittyvä rajaliikenne. Rajavartiolaitoksen, tullin sekä kuljetus- ja huolintayritysten palveluksessa toimii yhteensä lähes 300 ihmistä. Palvelualoilla palkkansa ansaitsee kaksi kolmesta työssä käyvästä tohmajärveläisestä. Kunnasta löytyy myös nykyaikaista ja kehittyvää teollisuutta. Suurimmat yksityiset työnantajat ovat metallikonepajayhtiö MFG Components, joka on Kesla Oyj:n tytäryhtiö sekä huolinta- ja logistiikkayritys Nurminen Logistics. Kumpikin työllistää Tohmajärvellä lähes 50 henkilöä.
Venäjän läheisyys ja Niirala tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia teollisuuden, kaupallisten palveluiden ja huolintatoiminnan kehittymiselle alueella. Tohmajärven kunta panostaa voimakkaasti Niiralan kehittämiseen.
Tohmajärvi on edelleen myös vahva maatalouspitäjä. Maatiloja on lähes 200 ja kova investointitahti kertoo tulevaisuudenuskosta. Tilakohtainen maidontuotanto sekä keskimääräinen peltoala ovat valtakunnallisestikin huipputasoa.
Värtsilässä sijaitseva Sääperi sekä Tohmajärven Peijonniemenlahti ovat hyviä lintuvesiä. Eläimistön erikoisuuksiin kuuluu myös kunnan pohjoisosissa esiintyvä rupilisko. Tavanomaisempia ovat maamme suurpedot karhu, susi, ilves ja ahma. Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluu yhteensä 12 kohdetta ja lisäksi yksittäisiä rauhoitusalueita. Historiaa Tohmajärven luterilainen seurakunta perustettiin 1653. Sitä ennen Tohmajärvi oli Ilomantsin ortodoksinen kappeliseurakunta vuoteen 1597 saakka, jolloin siitä muodostettiin ortodoksinen kirkkopitäjänsä. Kunta perustettiin vuonna 1869. Värtsilän kunta syntyi vuonna 1920, kun Värtsilän teollisuusyhdyskunta irtautui Tohmajärvestä omaksi kunnakseen. Wärtsilä-yhtymän juuret löytyvät sieltä, "Karjalan teollisuuden perustajan" Nils Ludvig Arppen luomasta teollisuudesta. Sotien seurauksena valtaosa Värtsilästä jäi rajan taakse. Tuolloin kuntaa vahvistettiin liittämällä Patsolan kylä Tohmajärvestä Värtsilän kuntaan. Uusi Tohmajärven kunta on perustettu 1.1.2005 lakkautettujen Tohmajärven ja Värtsilän kunnan yhdistyessä.
Tohmajärvestä tuli Walleniuksen vaikutuksesta koko Pohjois-Karjalan keskus. Liperissä toimintansa aloittanut maakunnan ensimmäinen postikonttori siirtyi Walleniuksen mukana Liperistä Tohmajärvelle 1781. Tohmajärvellä aloitti 1800-luvulla maakunnan toinen apteekki sekä Suomen ensimmäinen maanviljelyskoulu. Tohmajärvi oli tuolloin ns. emäpitäjä, johon kuuluivat Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran entisten kuntien alueet, jotka ovat nyt osa Joensuuta. Tohmajärven merkitystä korosti keskeinen sijainti ennen sotia. Alkuperäinen Karjalan rata Niiralan ja Tohmajärven kautta Viipurista Joensuuhun valmistui vuonna 1894. Itärajan siirto katkaisi nämä kulkuyhteydet vuosikymmeniksi ja jätti Tohmajärven syrjään valtaväylistä. Vasta 1960-luvulla valmistuivat uudet yhteydet - uusi Karjalan rata ja 6-tie. Vasta rajan avautuminen henkilöliikenteelle 1990-luvulla on mahdollistanut uudestaan luontaiset yhteydet ja rajattomat mahdollisuudet. Kuuluisia tohmajärveläisiä Järnefeltin taiteilijasuku kytkeytyy Tohmajärveen läheisesti, sillä taiteilijaveljesten Armas, Arvid ja Eero Järnefeltin sekä Jean Sibeliuksen Aino-puolison isä, kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori August Alexander Järnefelt syntyi Tohmajärvellä vuonna 1833. Hänen isänsä Gustav Adolf Järnefelt toimi Tohmajärvellä Ala-Karjalan kihlakunnan kruununvoutina. Tohmajärven keskustassa sijaitseva Järnefeltintie on saanut nimensä hänen mukaansa.
Kansalliskirjailija Maiju Lassila ja monilla muillakin kirjailijanimillä esiintynyt, alkuperäiseltä nimeltään Algoth Tietäväinen (1868-1918), on kenties kuuluisin tohmajärveläinen. Hänen teoksensa "Tulitikkuja lainaamassa" oli innoittajana, kun Tohmajärven pitäjäjuhla, Potsipäivät, sai nimensä. Potsipäiviä vietetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Lassilan mukaan Tohmajärvellä on nimetty Maiju Lassilan tie, Maiju Lassila -sali sekä Tietäväisen koulu. Hänen muistomerkkinsä löytyy kunnan keskuspuistosta Kemiestä.
Faktatietoa Tohmajärvestä
24.8.2010 16:27 | ||
© Tohmajärven kunta
|
Graafinen suunnittelu Medialinja Oy
|
|
|||
Takaisin
Tulosta