Tohmajärven kunta  |
(Huom. Karttaliite nähtävissä kunnan teknisessä toimistossa) Rakennusjärjestys Hyväksytty 24.09.2001 / kvalt Voimaantulo 01.01.2002 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Tohmajärven kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom.). 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen Kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii ympäristölautakunta, jonka alaisena toimii rakennustarkastaja sekä muu palveluhenkilöstö. Päätösvallan siirtämisestä määrätään hallinto- tai johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen enintään 25 m2:n suuruisen kylmän ja eristämättömän talousrakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Mitä 1 momentissa on määrätty ei koske kuitenkaan autosuojaa, saunarakennusta tai muuta tulisijallista rakennusta, joihin sovelletaan poikkeuksetta lupamenettelyä. 2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan eri osa-alueilla seuraavasti: TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ O EI LUPAA TAI ILMOITUSTA - 1. Asemakaava-, ranta-asemakaava- ja oikeusvaikutteiset yleiskaava-alueet 2. 1. Suunnittelutarvealueet 3. Muut alueet ( haja-asutusalue) 4. Rantavyöhyke (MRL 72 § 1 mom.), leveys pääsääntöisesti 150 m
1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide on riittävästi yksilöity oikeusvaikutteisessa kaavassa. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena ja siihen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom.) Toimenpidelupaa haetaan kirjallisesti noudattaen soveltuvin osin hakemisesta annettuja määräyksiä. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom.). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun vuoden kuluessa. Hanke, johon ei tarvitse rakennuslupaa ja jota ei ole mainittu kohdassa 2.2 toimenpiteiden luvan / ilmoituksen varaisuus, edellyttää toimenpidelupaa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Sijoittuminen Valtatien nro 6 varrella rakennuspaikat tulee muodostaa siten, ettei synny uusia asuinliittymiä. Rakentamisetäisyyden tulee olla vähintään 100 metriä tien keskiviivasta. Maanteiden nrot 486 ja KT 70 varsilla rakennuspaikat tulee pääsääntöisesti muodostaa siten, ettei synny uusia asuinliittymiä. Rakentamisetäisyyden tulee olla näistä teistä vähintään 50 metriä, ellei rinnakkaistiejärjestelyistä tai edullisista luonnonolosuhteista muuta johdu. Rakentamisetäisyyden muista yleisistä teistä tulee olla vähintään 20 metriä tien keskiviivasta ja yksityisteistä 12 metriä, mikäli liikennemelun tai muun syyn vuoksi etäisyyden ei tule olla tätä suurempi. 3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoaukeilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisimman mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaa ja olemassa olevaan rakennuskantaa sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 3.3 Ympäristön hoito ja valvonta Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom.) Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennusten ulkosivuista tulee poistaa niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Ympäristön valvonta Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa jatkuvaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristönhoidon valvontaa sekä pitää tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. 3.4 Aitaaminen Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Istutettavan aidan korkeus tulee taajamissa rajoittaa kaikkina kasvukausina enintään 2,5 metriin. Kiinteän aidan korkeus saa olla enintään 2,0 metriä ellei erityisestä syystä muuta johdu. Molemmissa tapauksissa tulee huomioida maasto-olosuhteet. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee risteyksen näkemäalue pitää vapaana. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen hakemuksesta. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 3.5 Piha-alue / pihamaa Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee tarvittaessa salaojittaa riittävään syvyyteen ja varustaa avo-ojin. Salaoja- sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivausvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. uuden liittymän rakentamiseen on lisäksi saatava tienpitäjän suostumus / lupa. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun ja kaivamistoimenpiteiden yhteydessä selvitettävä. 3.6 tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennus tai rakennelma saadaan rakentaa tontin kadunpuoleiseen rajaan kiinni, on maanpinnan ala- ja yläpuolisten rakenteiden ulottamiselle tontin rajan yli saatava yleisen alueen omistajan/ maanomistajan lupa. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. 3.7 Osoitemerkinnät Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän (MRA 84 §). Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 Rakennuspaikka Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 116 §:ssä, tämän rakennusjärjestyksen kartassa osoitetuilla alueilla rakennuspaikan on oltava pinta-alalta vähintään: Alue 2.1 suunnittelutarvealueet 10 000 m2 Alue 2.2 tienvarsialueet 10 000 m2 Alue 3 muut alueet, haja-asutusalue 3 000 m2 Alue 4 Rantavyöhyke (Pääsääntöisesti 150 m leveä rantakaista) 3 000 m2 Saari, jonka pinta-ala on alle 10 000 m2, ei muodosta rakennuspaikkaa. Navettarakennuksen tulee sijaita vähintään 20 metrin ja sikalan 50 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana ja se täyttää MRL:n 116§:n edellyttämät vaatimukset. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2 Rakentamisen määrä Alueilla 2.1, 2.3 ja 4 sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen loma- tai asuinrakennuksen. Alueella 3 sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen loma- tai asuinrakennuksen. vaihtoehtoisesti ko. alueella olevalle rakennuspaikalle voi rakentaa kaksi yksiasuntoista ja enintään kaksikerroksista loma- tai asuinrakennusta samaan pihapiiriin toteutettuna. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan lupapäätöksessä sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittamista maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta sekä alimman lattiatason vähintään 1,0 m ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu), lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puu- tai kasvillisuusrajasta maalle päin. 6. SUUNNITTELUTARVEALUE 6.1 Alueen määrittely ja menettelymääräykset Maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu kartalla. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennuslupahakemuksesta hankittava päätös kunnan hallinto- tai johtosäännön mukaisesti. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 7.1 Jätevesien käsittely Jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 103 §:n ja 18 §:n sekä kunnan ympäristömääräysten mukaisesti. selvitys ja suunnitelmat jätevesien käsittelyjärjestelmästä tulee liittää lupa-asiakirjoihin. Luokitelluilla pohjavesialueilla on kaikki jätevedet johdettava umpisäiliöön mikäli niitä ei voida johtaa alueen ulkopuolelle. Rantavyöhykkeillä tulee jätevedet, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen, käsitellä seuraavasti: - Ensisijaisesti on käytettävä kompostoivia käymäläjärjestelmiä tai soissijaisesti wc-vedet on johdettava umpisäiliöön. - Muut pesuvedet kaksiosaisen sakokaivon kautta maapuhdistamoon tai käytettävä biologista puhdistusta. Maahan imeytys tulee tehdä vähintään20 metrin etäisyydelle rannasta. Em. ulkopuolisilla alueilla kaikille jätevesille on oltava väh. 3 -os. maaperäkäsittely, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien biologista puhdistus ja maahan imeytystä. Täydentävät ohjeet jätevesien käsittelystä antaa ympäristölautakunta. Erityismääräyksiä pohjavesialueilla Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa katollisella suoja-altaalla. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA 8.1 Määrittely ja selvitysvelvoite Mikäli lupa-asioissa poiketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman tai muun valtakunnallisen soveltuvan, hyvää rakennustapaa tarkoittavan säännösten määräyksistä tai ohjeista, tulee lupa-asiakirjoihin liittää riittävä selvitys poikkeamisen perusteista. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 9.RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 9.1 Lähiympäristön suojaaminen Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontin osat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajan laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Rakennuslupaviranomaisille tulee antaa rakennuslupahakemuksen yhteydessä selvitys mahdollisten purkujätteiden ja kaivumassojen sijoituksesta. 10 JÄTEHUOLTO 10.1 Jätehuoltomääräykset Kiinteistön jätehuolto tulee järjestää kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. 11. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 11.1 Valvonta Rakennusvalvontaviranomainen pitää katselmuksia, joissa valvotaan tämän rakennusjärjestyksen noudattamista. 11.2 Määräyksistä poikkeaminen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteiden olennaista syrjäyttämistä. Vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaisella tavalla. 11.2 VOIMAANTULO Ennen tämän rakennusjärjestyksen voimaantuloa rakennuspaikaksi lohkotulle kiinteistölle voidaan täydennysrakentaminen suorittaa entisten pinta-ala ja rantaetäisyysrajoitusten mukaisesti. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Tohmajärven kunnan marraskuun 25. päivänä 1991 hyväksytty ja 01.01. 1992 voimaan tullut rakennusjärjestys. Karttaliite (Huom. Karttaliite nähtävissä kunnan teknisessä toimistossa) 19.6.2006 9:12 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
© Tohmajärven kunta
|
Graafinen suunnittelu Medialinja Oy
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Takaisin
Tulosta