Tekstiä päivitetty 26.10.2006

Kunnanhallitus päätti maanantaina 23.10. kokouksessaan äänin 4-3, 2 poissa, hyväksyä esittelijän esityksen, jonka mukaan Tohmajärvellä mentäisiin kolmen alakoulun malliin syyslukukauden 2009 alusta alkaen. Aseman ja Akkalan koulujen oppilaat siirtyisivät Kemien kouluun vuoden 2007 syksyllä. Onkamo-Tikkala ja Peijonniemi-Värtsilä yhdistettäisiin 2009. Malliin sisältyy esitys, että kaikkien kunnan 6-luokkalaisten opetus tapahtuisi syksystä 2009 alkaen Tietäväisen koululla - osin luokanopettajien ja osin aineenopettajien voimin.

Ratkaisuvalta asiassa kuuluu kunnanvaltuustolle, joka kokoontuu käsittelemään asiaa maanantaina 6.11. klo 16 alkaen pidettävässä kokouksessa.

Syynä koulumäärän vähentämiselle on se, että oppilasmäärät ovat vähentyneet selvästi ja syntyvyyslukujen perusteella vähentyvät vielä jatkossakin. Samalla valtion rahoitus supistuu. Tavoittelemme toki kuntaan myös uusia lapsiperheitä, mutta perussuunta ei ratkaisevasti käänny, koska kehitys on sama koko maassa suuria kaupunkeja myöten.

Koulukiinteistöjen määrä on merkittävä asia, koska niihin sitoutuu paljon muutakin työpanosta ja kustannuksia kuin opettajien palkat. Tohmajärvellä on vielä seitsemän alakoulua, mikä on suhteessa kunnan väkilukuun ja oppilasmäärään erittäin paljon, kun sitä verrataan esimerkiksi muihin Pohjois-Karjalan kuntiin. Oppilasmäärä on laskeva kaikissa kouluissa ja se merkitsee oppilaskohtaisten kustannusten nopeaa nousua. Vuonna 2004 manner-Suomessa oli 428 kuntaa. Tohmajärveä edullisemmin oppilaskohtaisin kustannuksin perusopetuksen järjesti 302 kuntaa. Värtsilä oli 57. kallein.

Perusopetuksen järjestäminen on yksi kunnan tärkeimmistä, mutta myös eniten varoja vievistä palveluista. Tämän sektorin isoja menokasvuja ei kyetä rahoittamaan juustohöyläämällä pienistä toimintalohkoista kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- tai kirjastopalveluista ilman, että vaarantaisimme niiden saatavuuden. Sosiaali- ja terveyspalvelutkin ovat toki tiukan menokurin ja rakennemuutosten paineissa, mutta siellä palvelukysyntä ja asiakasmäärä eivät laske samaan tahtiin kuin oppilasmäärä. Koulupuolella voidaan yhtä aikaa turvata hyvät palvelut ja säästää kustannuksissa.

Lukio-opetuksen säilyttäminen omassa kunnassa näyttää vielä toistaiseksi järkevältä laskevasta oppilaskehityksestä huolimatta. Valtionosuusjärjestelmä on sellainen, että lukion lakkauttamalla menettäisimme valtiolta tulevaa rahaa lähes yhtä paljon kuin säästäisimme, koska joutuisimme rahoittamaan tohmajärveläisten lukio-opiskelua myös kunnan ulkopuolella.

Tiedän, että koulupäätösten tekeminen ei ole helppoa luottamushenkilöille ja oman kyläkoulun lakkauttaminen tuottaa tuskaa alueen ihmisille. Huvikseen ja kiusallaan näitä ratkaisuja ei kuitenkaan tehdä. Kysymys on siitä, että meidän on kyettävä kaikilla sektoreilla järjestämään palvelut todellisen tarpeen ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Lasten näkökulmasta katsottuna koulujen yhdistämisessä on nähtävissä myös monia etuja kaveripiirin laajentumisesta nopeammin uusiutuviin koulutarvikkeisiin.

Olli Riikonen

kunnanjohtaja

Kunnanhallituksen käsittelyyn tuleva päätösesitys, kouluverkkoselvitys sekä muuta aiheeseen liittyvää taustamateriaalia:

Khall-kouluverkkoesitys231006 (Word-tiedosto)

Kouluverkkoiltakoulu 25.9.06 (Power Point-esitys)

Kustannuskehitys1998-2007 (Excel-tiedosto)

Opetuskulut-khliite231006 (Excel-tiedosto)

Oppilasmäärät luokittain 2009- (Excel-tiedosto)

Säästöt, ulkoiset menot, jos Akkala ja Asema lakkaavat (Excel-tiedosto)

Säästöt, kaikki menot, jos Akkala ja Asema lakkaavat (Excel-tiedosto)