www.tohmajarvi.fi
Suomeksi På Svenska In English Tekstiversio




 Tohmajärven kunta > blogit > Kunnanjohtajan blogit

TakaisinTakaisin   TulostaTulosta

Kunnanjohtajan blogit

 

4.12.2009

 

Harkinnanvarainen rahoitusavustus helpottaa hengittämistä

 

Eilen 3.12.2009 koko Keski-Karjala sai iloisia uutisia, kun tuli tieto, että valtio on myöntänyt kaikille neljälle kunnalle harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Kaikki saivat samalla kauhalla eli 85 euroa asukasta kohti. Tohmajärvelle se tarkoitti 439.000 euroa, Kiteelle yli 800.000 ja Kesälahdelle ja Rääkkylälle runsaat 200.000 euroa kummallekin, yhteensä seudulle lähes 1,7 miljoonaa.

 

85 euroa asukasta kohti vastaa lähes yhden veroprosenttiyksikön tuottoa ja helpottaa paitsi kuntapäättäjien ja -virkamiesten, myös kuntalaisten hengittämistä. Tohmajärven osalta nyt on toivoa, että kuluvan vuoden tulos voi muodostua positiiviseksi, ellei ikäviä kustannusyllätyksiä vuoden viimeisinä viikkoina ilmaannu. Sanomattakin pitää olla selvää, että mihinkään ylimääräiseen tuhlaamiseen tätä rahoitusta ei ole vara käyttää, eikä sitä sellaiseen ole tarkoitettu.

 

Tulkitsen, että harkinnanvaraisen rahoituksen myöntäminen on tunnustus siitä, että valtionosuusjärjestelmä ei kohtele seutuamme aivan oikeudenmukaisesti. Viestiä kerrottiin mm. alkusyksystä maakuntaliiton järjestämässä seminaarissa valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Kuntaliiton edustajien kuullen ja eri reittejä asiaa on pidetty lämpimänä muutenkin. Toisaalta uskon, että avustuksen taustalla on myös se, että valtion päässäkin on nähty, että seudulla on oltu tosissaan Paras-uudistuksen velvoitteiden täytäntöönpanossa. Emme jääneet odottamaan ja ihmettelemään, vaan toteutimme sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen. Uskallan väittää, että tässä rahoituspäätöksessä näkyy myös tunnustus tästä aikaansaannoksesta. 

 

* * *

 

Tohmajärven ensi vuoden budjetti on valtuuston käsittelyssä 14. joulukuuta ja Tohmajärven joulunavaus järjestettiin viikko sitten perjantaina. Asioilla ei ole sinänsä keskenään suoraa yhteyttä, mutta ajattelin, että käytän valmista tekstiä ja liitän tähän jatkeeksi kunnanjohtajan katsaukseni budjettikirjan alusta ja joulunavaustorilla pitämäni puheen niiden kuntalaisten riemuksi, jotka eivät päässeet sitä torilla kuulemaan :-)

 

Talousarvio tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan kunnan verkkosivuilla viimeistään valtuustokäsittelyn jälkeen.

 

Talousarvio 2010, kunnanjohtajan katsaus

 

Talouskriisi näkyy ja tuntuu Keski-Karjalassa ja Tohmajärvelläkin. Seutukunta määrittyi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi jo ennen kuin kansainvälisestä talouskriisistä oli kuultukaan. Syynä olivat lähinnä seutukunnalle tärkeän puunjalostusteollisuuden vaikeudet. Pahimmat uhkakuvat eivät puupuolella ole toteutuneet, mutta yleinen taloustaantuma on levittänyt vaikutuksensa lähes kaikille toimialoille.

 

Pohjois-Karjalan tuore, marraskuussa julkaistu talouskatsaus kertoo, että kaikkien toimialojen liikevaihto putosi vuoden 2009 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana peräti 20 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Keski-Karjalassa pudotus oli vielä jyrkempää, peräti 25 prosenttia. Euroissa mitattuna Keski-Karjalan yritysten liikevaihto oli alkuvuonna 2008 yhteensä 302 miljoonaa euroa ja tänä vuonna lähes 75 miljoonaa euroa vähemmän.

 

Eniten taantuma on vaikuttanut teollisuuteen. Sen liikevaihto ennen kriisiä oli Keski-Karjalassa runsaat 152 miljoonaa euroa, mutta laski vuoden takaiseen verrattuna runsaat 39 prosenttia eli yli 60 miljoonalla eurolla. Eniten supistui koneiden ja laitteiden valmistuksen toimiala, yli 54 prosenttia.

 

Tämä näkyy konkreettisesti Tohmajärvelläkin siten, että ulkomaankaupasta riippuvaiset yritykset ovat joutuneet lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöä, mikä kasvattaa työttömyyttä, heikentää ostovoimaa ja verotuloja ja siten myös palveluyritysten ja kuntasektorin tuloja.

 

Lähes päivittäin odotetaan, milloin saadaan luotettavaa tietoa siitä, että talouden alamäki on pysähtynyt ja käänne parempaan tapahtunut. Pitkittyessään talouden luisu muuttuu todelliseksi kriisiksi, jos irtisanomiset alkavat ulottua laajasti myös palvelusektorille. Näin väistämättä tapahtuu, kun kansantaloudessa kiertävä rahamäärä supistuu teollisuuden hiipumisen mukana.

 

Kuntien mahdollisuus vaikuttaa talouden suuriin linjoihin on rajallinen, mutta paikallisesti järkeviin, tarpeellisiin kohteisiin investoimalla ja yritystoiminnan edellytyksiin panostamalla voidaan negatiivisia vaikutuksia lieventää.

 

* * *

 

Kunnan talouden suunnittelu ei koskaan ole helppoa. Jokasyksyinen budjetointi saa taloudenpidossa ehkä liiankin suuren painoarvon. Talousarviovuoden aikana tapahtuu aina jotain yllättävää, johon on kyettävä reagoimaan. Talousarvion ja toimintasuunnitelman pitää olla toiminnan ohjenuorana, mutta ei hirttosilmukkana. Muutoksiin pitää siis olla valmiutta.

 

Tärkeintä on kuitenkin se, että ratkaisuja tehdään ja arvioidaan yhtä vuotta pidemmällä aikajänteellä. Palvelutuotannon kehittäminen ja rakennemuutokset ovat pitkäjänteistä toimintaa. Kun päätökset on tehty, on annettava työrauha muutoksen tekijöille. Eritoten päättäjillä on oltava malttia myös tulosten arvioinnissa. Kuntalaisten kritiikki on muutosvaiheissa normaalia ja sen sietäminen kuuluu niin virkamiesten kuin päättäjienkin luontaisetuihin.

 

Keski-Karjalassa oltiin rohkeita ja ennakkoluulottomia, kun Paras-lain edellyttämiä sosiaali- ja terveystoimen muutoksia lähdettiin rakentamaan etujoukoissa. Tienraivaajan tehtävä ei koskaan ole helppo. Houkutus on jäädä odottamaan ja katsomaan, mitä muut tekevät ja lähteä kulkemaan valmiiksi tallattuja polkuja. Perässä kulkija on kuitenkin yleensä myös perillä myöhemmin. Tohmajärvellä ja Keski-Karjalassa ei ole ollut mahdollisuuksia jäädä odottelemaan. Kuntien taloudellinen tilanne, väestön ikääntymiskehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset,  palvelurakenteet ja henkilöstön ikärakenne edellyttivät varhaista liikkeellelähtöä. Ensimmäiset ennusmerkit ovat olemassa siitä, että tavoiteltua toimintamallien uudistumista ja sitä myötä myös toimintojen tehostumista on tapahtumassa.

 

Tätä kirjoitettaessa on jo selvillä, että tohmajärveläisten kunnallisvero on ensi vuonna 20,75 prosenttia, missä on nousua kuluvaan vuoteen 0,25 %-yksikköä. Nosto lisää tuloja noin 130.000 eurolla. Kiinteistöverotus kiristyy myös. Sen lisätuotoksi arvioidaan tämän vuoden tasoon nähden noin 180.000 euroa. Kuntatalouden kannalta on ongelmallista, että verohallinto edellyttää kunnilta tietoa veroprosenteista jo marraskuun puolivälissä, vaikka kuntien valtionosuuslaskelmatkaan eivät ole vielä lopullisesti tiedossa. Veroratkaisut pitäisi voida tehdä samassa yhteydessä, kun talousarviosta muutenkin päätetään.

 

Kunnanhallituskäsittelyssä tuloveroprosentin nostoesitys puolittui ja valtuusto puolestaan kevensi kunnanhallituksen esitystä vakituisen asunnon kiinteistöverosta. Verotulot jäävät siten noin 200.000 euroa pienemmäksi virkamiesesityksiin nähden. Vajetta on tarkoitus paikata myymällä kunnan runsaasta metsäomaisuudesta 0,25 tuloveroprosentin kertymän verran maapohjineen.

 

Kunnallisverosta on tullut entistä progressiivisempi verotusmuoto, sillä pienituloiset saavat ensi vuonna entistä suuremman osan tuloistaan kunnallisverovapaina. Tohmajärveläisten keskimääräinen kunnallisvero on siten vain noin 13,5 prosenttia, vähemmän kuin kuluvana vuonna ja jopa vähemmän kuin vuonna 2008, jolloin nimellinen kunnallisveroprosentti oli 19,5 %.

 

Kunnallisverotuksesta tehtävät vähennykset valtio lupaa korvata valtionosuuksien kautta. Ensi vuonna vähennysten kasvu vastaa 93 euroa asukasta kohti, mikä siis korvataan valtionosuuksina.

 

Ensi vuonna siirrytään uuteen ns. yhden putken valtionosuusjärjestelmään. Valtionosuuksien laskentatapa muuttuu jonkin verran, mutta kuntakohtaiseen valtionosuuksien kohdentumiseen järjestelmämuutoksella ei sanota olevan vaikutuksia. Valtionosuuksia luvataan kasvattaa 7,2 prosentilla kuluvaan vuoteen nähden, mikä merkitsee Tohmajärven tapauksessa noin miljoonan euron lisäystä. Tästä noin puolet on verovähennysten kompensaatiota. Tarkka tieto valtionosuuksista saadaan vasta 20.11. eli sen jälkeen, kun esitys talousarvioksi on tullut jo toimittaa kunnanhallitukselle.

 

Toimintamenojen puolella merkittävin vaikutus on keväällä 2009 tehdyllä kouluverkkopäätöksellä. Perusopetuksen toimintamenot laskevat kuluvan vuoden tasoon nähden. Vuoteen 2008 verrattuna annettavien opetustuntien määrä koko kunnan tasolla vähenee reilusti yli 10 prosentilla. Mikäli opetustunteja olisi ensi vuonna yhtä paljon kuin vuonna 2008, perusopetuksen kustannukset olisivat 600.000 euroa enemmän kuin nyt talousarviossa olevat kustannukset.

 

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio on tätä kirjoitettaessa (16.11.) vielä hieman hämärän peitossa, koska Helli-liikelaitoksen johtokunta ei hyväksynyt liikelaitoksen johtajan tekemää esitystä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tarjoama budjettiraami oli erittäin kireä. Hellin budjetissa pitäisi pystyä noudattamaan yhtä aikaa sekä tiukkaa omistajaohjausta että järkevää realismia. Keski-Karjalan kuntien talouden kannalta ratkaisevan tärkeää on, että sosiaali- ja terveystoimen kustannuskasvua pystyttäisiin pitkäjänteisesti hillitsemään.

 

Perusopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen tehostamisen lisäksi tarvitaan myös muita kehittämis- ja tehostamistoimia. Eniten on tehtävää ruokapalveluiden osalta, jossa vuoden takainen konsulttiselvitys antoi selvät viitteet toimintamallista. Ruokapalveluiden tuottamisessa on selvästi tehostamisen varaa, mitä kouluverkkoratkaisu entisestään lisäsi. Selvityksessä ehdotettu ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden yhdistäminen tulee alkavana vuonna toteuttaa ja näin hakea synergiaetuja henkilöstön käytössä.

 

Merkittävä ensi vuotta koskeva epävarmuustekijä on kunta-alan palkkaratkaisu, jonka sisältö on täysin auki. Kunta-alan sopimukset umpeutuvat tammikuussa 2010. Kuntasektorilla ei olisi varaa minkäänlaisiin palkankorotuksiin. Toivottavasti myös kunta-alan järjestöt näkevät, että kriisin oloissa olisi omien etujen kasvattamispyrkimysten edelle asetettava kuntalaisten palveluiden turvaaminen.

 

Tehtyjen veropäätösten, talouden yleisen epävarmuuden, kunta-alan palkkaratkaisun sekä lähinnä Hellin menobudjetoinnissa avoinna olevien asioiden vuoksi on mahdotonta esittää arviota tulevan vuoden tuloksesta. Nimellisesti talousarvio on mahdollista rakentaa plusmerkkiseksi, mutta takeita sen toteutumisesta ei voi antaa.

 

Investointien osalta tuleva vuosi on vilkas. Terveyskeskuksen saneeraus, Nordic Koivun käyttöön tuleva luonnontuotehalli ja uuden paloaseman käyttöönotto ovat merkittäviä tapahtumia. Sakokaivolietteen vastaanottoaseman rakentaminen parantaa jätevesien käsittelyä.

 

Tohmajärven sekä Onkamojärvien kunnostushankkeet, kuntakeskuksen yleisilmeen kohentaminen ja Nymanin alueen kehittäminen luovat viihtyisää elinympäristöä pitkälle tulevaisuuteen. Näillä panostuksilla rakennetaan elämisen ja hyvinvoinnin perustaa myös pitkälle tulevaisuuteen.

 

Olli Riikonen

kunnanjohtaja

 

 

Joulunavauspuhe 27.11.2009 Tohmajärven torilla

Kunnanjohtaja Olli Riikonen

 

Hyvät tohmajärveläiset, arvoisa joulunavauksen torirahvas!

 

Kööpenhaminassa järjestetään maailmanlaajuinen ilmastokokous viikon kuluttua. Näissä oloissa voi todeta vain: liian myöhään. Meillä tohmajärveläisillä lienee kokoukseen ainoastaan yksi vaatimaton lahjatoive: neljä vuodenaikaa takaisin! Maksoi, mitä maksoi. Jo ensi vuoden joulunavaukseen lunta.

 

Helsingissä on käyty kabinettikähinää siitä, onko tasavallan presidentin tarpeen osallistua kokoukseen. On oltu huolissaan, riittääkö syötävää kaikkien lautasille. Perustuslain mukaan ulkosuhteet kuuluvat myös presidentille. Kun siellä ulkoilmasta puhutaan, tulkitsisin olevan paikallaan, että presidentti osallistuu.

 

Edustajia ei ole sittenkään liikaa, vaan liian vähän. Vaikka näin joulun alla kokoustetaan, Suomen delegaatiosta on unohdettu maamme ilmeisin ja tärkein edustaja. Kysynkin: mihin on unohdettu joulupukki? Joulupukin ilmastopoliittinen asiantuntemus, kyky nähdä tulevaisuuden haasteet lasten näkökulmasta sekä ylivertainen auktoriteetti kansakuntia yhdistävänä hyväntekijänä ovat neuvottelupöydässä tarpeen, jotta maapallon kovakalloisimmatkin valtiojohtajat saadaan kestävän ilmastokehityksen tielle.

 

Päätän puheeni ihmiskuntapoliittis-perustuslaillisen osuuden tähän ja siirryn paikallisemmin ratkaistaviin kysymyksiin.

 

Ensinnäkin haluan lausua – ja lausunkin - kunnan puolesta lämpimät kiitokset tämän tapahtuman järjestelyistä vastaavalle Tohmajärven yrittäjäyhdistykselle ja mukana oleville yrittäjille. Kiitos! Ehdotan, että toriyleisö yhtyy kiitoksiin myrskyisin suosionosoituksin.

 

Joulunavaus, kuten kesäinen Potsitorikin, ovat mukavia tilaisuuksia, jolloin kokoonnutaan yhteen, tavataan tuttuja ja törmätään vähän vieraampiinkin. Kun eri toimijat kokoavat voimavaransa yhteen, se ei ole keneltäkään pois, vaan kaikki hyötyvät, kun ihmiset saadaan joukolla liikkeelle.

 

Tarvitsemme yrittäjyyttä ja yhteiskunnan tuottamia palveluita, mutta myös yhteisöllisyyttä, mitä tämäkin tapahtuma edustaa. Yhteisöllisyys onkin teema, joka on nostettu käynnissä olevassa kuntastrategian valmistelussa keskeiseksi näkökulmaksi. Tohmajärvi on sopivan kokoinen paikkakunta, jossa kunta, yritykset ja järjestöt, voivat ketterästi ja joustavasti toimia yhdessä oman alueemme parhaaksi.

 

Juuri tällä viikolla pidimme palaveria paikallisten järjestöjen ja maakuntaliiton edustajien kanssa. Palaverissa oli myönteinen ilmapiiri, kuten mielestäni järjestöjen ja kunnan välillä on yleensä ollutkin. Illan aikana tuli esiin myös idea, että tuossa torin toisella laidalla olevia entisen postin, sittemmin kirjakaupan ja tätä nykyä Kaivon talossa olevia tyhjiä tiloja voitaisiin hyödyntää järjestöjen kokoontumistilana. Ajatus on ehdottomasti kannatettava ja toteuttamiskelpoinen. Tilojen aktiivisempi käyttö osaltaan piristäisi tervetulleella tavalla kuntakeskuksen ilmettä.

 

Muutenkin kuntakeskuksen vetovoiman kohentaminen on ollut esillä. Aiemmin syksyllä keskusta-alueen kauppiasyrittäjien kanssa asiaa pohjustettiin ja viime viikolla Tiehallinnon edustajien kanssa on alustavasti sovittu, että vuoden 2011 kesällä laitetaan yhteisin panostuksin Tohmajärven kylänraitti priimakuntoon. Se tarkoittaa uutta asfalttia, korjattuja ja lisättyjä kevyenliikenteen reittejä ja liikenneturvallisuusratkaisuja sekä kaunistavia katukiveyksiä ja istutuksia.

 

Kuntakeskus on kunnan käyntikortti ulkopaikkakuntalaisten silmissä, mutta ensisijaisesti sen pitää olla paikka, jossa oman paikkakunnan ihmiset viihtyvät ja haluavat asioida ja jossa on houkutteleva yrittää.

 

Talouskriisistä ja kroonisemmista pulmista kuten väen vähenemisestä ja työttömyydestä huolimatta, on rohjettava satsata tulevaisuuteen. Rakentaminen ja muut investoinnit ovat elämän merkkejä. Niitä meillä on runsaasti. Uusi palotalo, luonnontuotealan yritystoimitilat, kylien jätevesihankkeet, terveyskeskuksen saneeraus ja valmisteilla oleva Kotipihan vanhustentalojen saneerauksen toinen vaihe kertovat vahvasta luottamuksesta Tohmajärven tulevaisuuteen. Tällä paikkakunnalla eletään, yritetään, tehdään työtä ja lapsia ja eletään vanhoiksi niin kauas kuin silmä siintää – ja kauemmaksikin, niin uskon.

 

Hytisevät, innokkaat kuulijani! Lopun aluksi vielä kunnan virallinen kirje joulupukille.

 

Hyvä joulupukki!

 

Et ole ehkä tullut ajatelleeksi, että olemme läheisiä kollegoja. Sinulla on vain paljon helpompi homma, riittää, kun täytät ihmisten toivomukset yhtenä päivänä vuodessa. Minulle jäävät loput 364. Sukset, luistimet, pleikkarit, legot, nuket, autoradat ja uudet pyjamat ovat niitä Sinun juttuja. Minulle jää lasten hoito ja koulutus, sairaista ja vanhuksista huolehtiminen, latujen höyläys, katujen kunnostus, veden toimittaminen ja mitä kaikkea puuhaa sitä onkaan.

 

Luulenpa, että Sinullakin on joskus tunne, että vähempäänkin voisivat tyytyä. Eihän se pukinkaan kontti pohjaton sentään ole. Onneksi on apuvoimia. Pukki tarvitsee avukseen tonttuja. Kunta tarvitsee kuntalaisia.

 

Jos voisit sillä tavalla auttaa, että toisit muutamia juttuja, jotka eivät paljon maksa, mutta auttaisivat varmasti paljonkin kunnan elämässä: Vanhemmille aikaa lasten kanssa ja vähän vanhemmille lapsille aikaa omien vanhempiensa kanssa. Työtä työttömille. Vähemmän sen viinan kanssa läträämistä. Kärsivällisyyttä ja selväpäisyyttä liikenteeseen. Terveellisiä elämäntapoja - intoa järjestötoimintaan, himoa ulkoiluun ja liikuntaan, salaattia lautaselle. Kaikille hyvää tahtoa, ymmärtäväisyyttä ja iloista mieltä. Ja kunnanviraston naisten toivomus: kirkkaammat valot toimiston pihalle, tai no sovitaan, että tämän hoidan Siposen putiikin kanssa.

 

Ja vielä yksi juttu: Kuntalaiset ovat olleet kilttejä ja maksaneet mukisematta kiristyneet veronsa niin, että kuluvan vuoden verokertymä näyttää lupaavalta. Voisitko kuitenkin varmuuden vuoksi kiikuttaa valtiovarainministerin ottamista valtion lainarahoista meille vielä pikkuisen harkinnanvaraista kassantäytettä, että päästäisiin tilikausi taas neljän vuoden tauon jälkeen plussalle.

 

Terveisin Tohmajärven kunta

 

Ja loppujen lopuksi: Koska toisto on tehoa, toistan aiempien vuosien hyviksi havaitut ohjeet: koska pukki tuo lahjat Korvatunturilta, kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksellä kuntalaisia kehotetaan käyttäytymään kiltisti sekä hankkimaan jouluruuat ja muu juhlan viettoon tarpeellinen tilpehööri kotikunnan liikkeistä ja suoramyyntipisteistä. Sillä tavalla ne eurot pyörivät paikkakunnalla ja hyödyttävät meitä kaikkia. Ja joulusiivoukseen pätee edelleen marttojen jo perinteikäs ohje: komerot on syytä siivota siinä tapauksessa, jos joulun aikoo viettää komerossa. Hyvää joulun odotusta!

 

  

11.9.2009

 

Elinkeinokeskustelua, vanhustenhoitokohua ja kansainvälisiä vieraita

 

Kulunut viikko oli vilkas, kuten tuppaavat toki useimmat työviikot olemaan. Kunnan virkamiesjohdosta koostuvassa johtoryhmässä aloittelimme maanantaiaamun alkajaisiksi ensi vuoden talousarvion valmistelua. Ensi vuoden ennustetaan yleisesti olevan kuntakentälle vaikea, koska taloustaantuma on johtanut irtisanomisiin, lomautuksiin ja siten verotulojen laskuun. Kuluvan vuoden taloudellista lopputulostakin on vielä erittäin hankala ennustaa, saati sitten tulevaa.

 

Nyt pitäisi - kuten aina - kuitenkin uskaltaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Ei elämä ole pelkkää taloutta, eikä se tähän taloustaantumaan lopu. Kehittämisajatuksia ei pidä jäädyttää ja toimintaa lopettaa Tohmajärvelläkään. Taantuman aikana pikemminkin pitäisi kaukonäköisesti, viisaasti ja rohkeastikin investoida tulevaan, kun muun muassa rakentaminen on edullisempaa kuin aikoihin.

 

Tähän aiheeseen liittyi tällä viikolla - tai itse asiassa jo viime viikon lopulla - varsin yllättäen ryöpsähtänyt keskustelu siitä, onko kunnan perusteltua ryhtyä investoimaan uuteen yrityskiinteistöön. Olen asiasta oikeastaan kaiken olennaisen sanonut paikallislehden ja Karjalaisen yleisönosastoilla. Laitan tämän blogitekstin loppuun lyhyemmän, Karjalaiseen lähettämäni version.

 

Museo- ja kesäteatterialuetta kehittämään

 

Yksi kehittämiskohde, jota alkuviikolla mietittiin yhdessä teatteriyhdistyksen, Rotarien, Tohmajärvi-seuran ja kunnan väen kesken on Nymanin alueen kesäajan toimintojen kehittäminen. Paikka on Tohmajärven keskusta-alueen helmi, jota liian heikosti hyödynnetään teatteritoimintaa lukuunottamatta. Teatteri vetikin tänä kesänä alueelle ennätykselliset yli 6.000 harrastajateatterin ystävää.

 

Kesäteatterin lähialue - Nymanin talo ja museoalue puutarhoineen, Rotarien hoitamine arboretum-alueineen ja lehtikuusimetsineen - on monipuolinen kokonaisuus. Kun lisätään vielä alueen välittömässä läheisyydessä oleva liikuntapaikkatarjonta, kyse on todella merkittävästä liikunnan ja kulttuurin keskittymästä. 

 

Alueesta voisi tehdä vielä paremmin toimivan, vetovoimaisemman ja näkyvämmän kuntalaisten ja kesävieraiden vapaa-ajanviettokohteen. Kesäkahvila, kotieläinpiha, istutusten kohentaminen, lehtikuusimetsikön raivaaminen toimivaksi puistoalueeksi ja muut kehittämisideat olivat keskustelussa esillä. Tähänkin asiaan kuntastrategian valmistelussa, johon valtuusto syksyn alkaessa toden teolla käy, on hyvä ottaa kantaa - myös ns. tavallisten kuntalaisten!

 

Virkistysalueiden ja rakennetun ympäristön merkitystä ei ehkä riittävästi mielletä, mutta ne ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille.

 

Vanhuksetko heitteillä?

 

Vanhusten hoito on nostettu viime päivinä taas suuren kohun keskipisteeseen. Taustalla oli lääninhallitusten eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä tekemien selvitysten lopputulema, joka ainakin julkisuuden perusteella oli tyrmistyttävä. Viesti oli, että vanhukset makaavat märissä vaipoissa, lääketokkurassa, sänkyihin ja tuoleihin sidottuna, sisätiloihin vangittuna ja aliravittuina. Yksityiset hoitolaitokset mainittiin joissain uutisissa erityisen huonoiksi. Ja koko ongelman syy on tietysti kunnissa. Ministerikin ehti ilmoittamaan, että kyllä lakia tarvitaan, kun suosituksia ei noudateta.

 

Yritin selvittää, mihin mediassa esillä ollut kohu perustui, oletuksena, että aineisto on julkisesti saatavilla. Löysin sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhallitusten verkkosivut läpikäytyäni ainoastaan Lapin lääninhallituksen tiedotteen. Kaikista hämmästyttävintä oli tiedotteen sisältö suhteessa julkisuudessa olleeseen uutisointiin. Lapin lääninhallituksen tiedotteessa kerrotaan, että pieniä puutteita on lähinnä vanhusten ulkoiluttamismahdollisuuksissa ja wc-tiloissa, mutta pääsääntöisesti henkilöstömitoitus, vanhusten lääkitys ja ravitsemus ovat kunnossa. Lisäksi heikkoutena mainitaan, että vanhuksia pidetään terveyskeskusten vuodeosastoilla, vaikka varsinaista lääketieteellistä tarvetta tähän ei olisi. Erikseen nostetaan esiin, että muutamissa yksityisissä palvelukodeissa ulkoilumahdollisuudet ovat esimerkillisiä.

 

Tätä ainoaa lääninhallituksen julkista selvitystä vasten tarkasteltuna perusteet kohulle tuntuvat heppoisilta ja erityisesti alueilla, joissa hommat on hoidettu asianmukaisesti. Olisi olettanut, että kun julkisuudessa kerrotaan lääninhallitusten tarkastuksissa esiin tulleista todella hälyttävistä puutteista, myös kuntien virkamiehillä ja luottamushenkilöillä olisi mahdollisuus tutustua, missä näitä ongelmia on todellisuudessa havaittu. Yleistävä kritiikki ei palvele kenenkään etua. Nyt jo on arvattavissa, että sellaisissakin kunnissa, joissa vanhusten hoito on hyvässä mallissa, ryhdytään vaatimaan lisäresursseja hoitotyöhön, onpa siihen tarvetta tai ei.

 

Lapin lääninhallituksen tiedotteessa todetaan myös se seikka, jota itsekin pidän aivan olennaisena: "Laadukas palvelutoiminta ei kuitenkaan riipu pelkästään henkilöstön lukumäärästä vaan siihen vaikuttaa myös toimintatavat, henkilöstön motivoituneisuus, ammattitaito ja sen ylläpitäminen." Tämä on täsmälleen sama viesti, jonka arkkiatri Risto Pelkonen esitti viikolla MTV3:n kymmenen uutisissa. Toisin sanoen kysymys ei ole vain henkilöstön mitoituksesta, vaan myös siitä, miten henkilöstöä johdetaan ja miten se työaikansa käyttää.

 

Yleistävän ja pakottavan määrällisiin resursseihin painottuvan polemiikin ja vaatimusten sijasta toivoisi, että jos johonkin seikkaan valtion puolelta tullaan puuttumaan, se olisi vanhusten hoidon kieltäminen terveyskeskusten vuodeosastoilla, kun tutkimuksin on osoitettu ja hyvin tiedetään, että vanhusten makuuttaminen sairaalaympäristössä ilman lääketieteellistä perustetta on sekä kallista että epäinhimillistä. Tämän sanominen ei tarkoita, että hoito olisi sairaaloissa tai vuodeosastoilla huonoa. Ihmiset pitää vain yksinkertaisesti hoitaa oikeissa paikoissa. Sairaanhoidon pitää olla ammattitaitoista, tehokasta ja ystävällistä, mutta sairaalasänky ei saa olla kenenkään asuinpaikka. Jokainen toivoo varmasti sekä itselleen että omaisilleen arvokkaita ja inhimillisiä vanhuudenpäiviä mahdollisimman kodinomaisissa oloissa elettynä.

 

Kansainvälistä ohjelmaa

 

Kansainvälisiä vieraita Tohmajärvellä kävi tällä viikolla peräti kaksi ryhmää. Todettakoon, että ei tämä aivan tavallinen viikko siinä suhteessa ollut. Venäläisten naapureiden kanssa kontakteja on toki kohtalaisen usein, mutta englantia joutuu tai pääsee virkatehtävissä varsin harvoin käyttämään. Näistä vierailuista on pieni uutinen nettisivujen ajankohtaisissa, joten sieltä voi lukea tarkemmin, mistä oli kyse.

 

Tähän loppuun vielä tämä alkupuolella lupaamani yleisönosastovastine, jonka toki useimmat lienevät jo lehdestäkin lukeneet:

 

”Tohmajärven yritysinvestointi ei ole pois veronmaksajalta

 

Sampo Rauma ihmetteli kirjoituksessaan (Karjalainen 8.9.2009), onko Tohmajärven talous on korjautunut niin, että on varaa rakennuttaa "miljoonahalli" yritystoiminnan tarpeisiin. Väärinymmärrysten oikaisemiseksi on syytä tuoda esiin muutamia näkökohtia.

 

Yrityskiinteistön rakentaminen ei ole kunnalle bisnestä, mutta ei myöskään tappiollista toimintaa. Saamme vuokratuloina vuoden aikana enemmän kuin investoinnin poistoihin ja rahoitukseen käytämme. Tohmajärveläinen veronmaksaja ei siis rahoita tätä kautta yritystoimintaa eurollakaan. Hankkeeseen haetaan TE-keskukselta 35 prosentin investointiavustusta, mutta tätäkään tukea ei saa lukea vuokrassa yrityksen hyödyksi.

 

Tohmajärven, kuten useimpien muidenkin kuntien elinkeinopoliittiseen keinovalikoimaan kuuluu yritystoimitilojen rakentaminen. Investointien ja omistuksen tarkoituksena on ollut luoda edellytykset niin tuotannolliselle kuin palvelualojenkin yritystoiminnalle paikkakunnalla.

 

Tohmajärven kunta on historian saatossa investoinut lukuisiin teollisuushalleihin ja yrityskiinteistöihin. Tuoreimpana esimerkkinä viime keväänä valmistunut MFG Componentsille valmistunut teollisuushallin laajennusosa.

 

Kunnan omistamissa kiinteistöissä toimii nytkin lukuisia yksityisiä yrityksiä, joissa on kymmenittäin tohmajärveläisille tärkeitä työpaikkoja. Pahoja vastoinkäymisiä ei tämä "bisnes" ole tuottanut. Mikäli yritysten puolelta esiintyy tarvetta toimitila- tai infrarakentamiseen, siihen tulee kunnan olla valmis vastaamaan. Se on kunnassa asuvien veronmaksajien ja palveluntarvitsijoidenkin etu.

 

Yrityskiinteistöjen omistaminen ja rakennuttaminen ei toki ole kunnalle itsetarkoitus. Edelliselläkin valtuustokaudella kolme kunnan omistuksessa ollutta teollisuushalli myytiin niissä toimineille vuokralaisille ja sama valmius kunnalla on jatkossakin.

 

Tohmajärven kuntatalouteen ei ole tullut mitään ihmeparantumista. Ongelmamme on, että käytettävissä olevat tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Veroprosentteja joudumme monen muun kunnan tavoin varmasti tällä valtuustokaudelle nostamaan toimintamenojen hillitsemisen ohella.

 

Peruspalveluiden rahoitus ja yritystiloihin investoiminen eivät  kuitenkaan ole toistensa vastakohtia. Tarvitsemme yritystoiminnan kautta syntyviä työpaikkoja, jotta voimme rakentaa pitkäjänteisesti tulevaisuutta ja pystymme rahoittamaan myös kuntalaisten peruspalvelut.

 

Keski-Karjalan seutukunta on valtioneuvoston päätöksellä hyväksytty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi johtuen alueen poikkeuksellisen heikosta työpaikkakehityksestä jo ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Tämä tarkoittaa tavanomaista avokätisempää valtion tukea yritysten ja kuntien investointihankkeille. Rahan puutetta suurempi ongelma on se, että julkisen rahoituksen kysyntä on pienempää kuin sen tarjonta.

 

Nyt kannattaisi iloita siitä, että Tohmajärvellä on sellaista yrittäjyyttä, joka mahdollistaa kokonaan uuden yritystoimitilan rakentamisen. Investoiminen - niin yksityinen kuin julkinenkin - on välttämätön kehityksen edellytys ja mitä vastuullisinta toimintaa työllisyyden parantamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi.

 

Olli Riikonen
kunnanjohtaja
Tohmajärvi"

 

 

 

8.4.2009

 

Joutuu näköjään jokaisen blogikirjoituksen aloittaa pahoittelemalla pitkää päivitystaukoa. En tosin tiedä, moniko asiasta mahtaa oikeasti pahoillaan olla. Jos ei ole tullut sanotuksi, niin otan mieluusti kommentteja vastaan näistä blogeista kuten kunnan elämästä muutenkin. Sähköposti on kätevä väline ja puhelimeenkin saa soittaa ja vaikka käymäänkin tulla. 

 

Tapahtunut on taas paljon, jota tekisi mieli selostaa ja kommentoida. Onneksi kuitenkin uutisvälineet hoitavat varsinaisen tiedotustehtävän ansiokkaasti. Tänään ilmestyneessä Uutisalasimessa on paitsi oma kirjoitukseni koskien tätä "salaperäistä" kansalaisadressia, myös paljon uutismuotoisesti kerrottua asiaa kunnassa valmisteltavana ja päätettävänä olevista asioista. Erityisen ilahduttavana pidin Kari Sarkkisen kirjoittamaa asiallista artikkelia Helli-liikelaitoksen toiminnasta, lähinnä vuodeosaston asioista.

 

Hellin asiantuntijoiden näkemys ja perustelut ovat olleet valitettavan vähän esillä, sen sijaan monenlainen jurnutus Hellin ympärillä saa kyllä huomiota. Mitään pimitettävää Hellin toiminnassa ei varmasti ole, joten avointa tiedotuslinjaa voi ja pitää harjoittaa.

 

Alkukankeutta on jokaisen uuden organisaation toiminnassa aina. Samoin linjaukset, jotka johtavat toimintakäytäntöjen muutoksiin, saattavat aiheuttaa muutosvastarintaa niin henkilöstössä kuin palvelujen käyttäjissäkin. Kiusallaan muutoksia ei varmasti kuitenkaan tehdä, vaan muutoksille on aina syynsä. Niiden perustelut kannattaa tiedottaa reilusti niin asiakkaille, henkilöstölle kuin julkisuuteenkin.

 

Erityistä vastuullisuutta toivon Keski-Karjalan kuntien luottamushenkilöiltä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä koskevissa kannanotoissa. Kunnat ovat päättäneet sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintamallista, nyt on toimittava sen eteen, että uusi malli saadaan pelaamaan mahdollisimman hyvin. Haikailu johonkin menneeseen toimintatapaan tai poliittisen prosessin aikana hylättyyn organisoitumistapaan, ei edusta kovin suurta demokraattisen päätöksenteon kunnioitusta. Henkilöstölle on annettava työrauha ja myös henkilöstön pitää keskittyä oman roolinsa mukaisiin tehtäviin. Keskikarjalaisilla ihmisillä on oikeus saada veroeurojen vastineeksi ammattitaidolla ja ammattimaisella asenteella tuotetut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

 

Jottei juttu näin lyhyeksi jää, ajattelin, että liitän tähän jatkoksi kirjoitelmani eli kunnanjohtajan katsauksen kunnan viime vuoden toimintakertomukseen. Koska julkaisu ei valitettavasti taida olla kovin kummoinen best seller, niin voi olla, että tätä kautta ehkä jopa hieman useampi tulee tekstiin tutustuneeksi. Vaikka tuossa on mainittu paljon, mitä Tohmajärvellä vuonna 2008 tapahtui, ei siinä ole vielä läheskään kaikki. Sanoisin, että ihmeen paljon on tapahtunut ja vielä myönteistä!

 

 

Kunnanjohtajan katsaus vuoden 2008 tilinpäätökseen:

Elämää Tohmajärvellä 2008

 

Tohmajärven kunnan vuoden 2008 tilinpäätös muodostui noin puoli miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Luku antaa harhaisen hyvän kuvan kunnan taloudesta. Tulosta parantaa se, että saimme 262.000 euroa harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Ilman sitä myös  vuosikate olisi painunut miinukselle eli kunta olisi kattanut päivittäismenoja velkarahalla.

 

Tulopohjan ylimääräisenä vahvistuksena oli vielä kuntaliitosavustusta puoli miljoonaa. Kuluvana vuonna avustus on neljännesmiljoona ja ensi vuonna sitä ei enää tulle.

 

Kokonaisuudessaan kunnan toimintakulut olivat 32,5 miljoonaa, josta toimintatuotoilla eli myynti- ja maksutuotoilla sekä kuntaliitosavustuksella kuittautui n. 7,6 miljoonaa euroa. Toimintakate eli kunnan nettomenot, jotka pitää kustantaa verotuloilla ja valtionosuuksilla olivat 24,9 miljoonaa euroa. Verotuloilla siitä katettiin hieman alle 12 miljoonaa ja valtionosuuksilla runsaat 13 miljoonaa. Verotuloista 10,5 miljoonaa on ansiotuloveron tuottoa, joten yhden veroprosentin tuottokertymä oli viime vuonna 540.000 euroa.

 

Vuoden 2008 lopulla talouden näkymät romahtivat kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena. Sen jälkeen huonot uutiset ovat seuranneet toistaan: yritykset lomauttavat ja irtisanovat, verotulot heikkenevät ja julkinen talous velkaantuu. Tämä kaikki tuntuu myös Tohmajärvellä.

 

* * *

 

Elämä Tohmajärvellä on paljon muutakin kuin kuntataloutta – onneksi. Luontoon liittyvistä tapahtumista se, johon kunnallakin oli osuutta, on käynnistynyt Tohmajärven vedenlaadun ja virkistysarvojen kehittämishanke. Kyse on vuosien työstä, jonka tavoitteena on pelastaa Tohmajärvi tuleville sukupolville.

 

Vuoden 2008 suurin uutinen Tohmajärveltä oli kuitenkin epäilemättä Siperiankurpan vierailu. Lintuharvinaisuus toi Värtsilään bongareita kaikkialta Suomesta ja Euroopasta. Taigapunkkiakin tavattiin ja jahdattiin, mutta ei tosin aivan yhtä innostuneissa merkeissä.

 

Myös ihmisten muuttoliike oli enimmäkseen idästä päin aiempien vuosien tapaan. Vuonna 2008 Tohmajärvelle muutti ulkomailta 45 ja ulkomaille 4 henkilöä eli nettomaahanmuutto oli 41 asukasta voitollinen. Muille Suomen paikkakunnalle lähti Tohmajärveltä 299 kuntalaista ja tilalle tuli 224, nettotappiota 75 asukasta. Syntyneitä oli 36 ja kuolleita 87. Kunnan väkimäärä väheni näiden tekijöiden vaikutuksesta yhteensä 85 hengellä. Tohmajärvellä oli vuoden 2008 lopussa yhteensä 5154 asukasta.

 

Yritystoiminnassa tapahtui paljon, kun molemmat kunnan suuret yksityiset työnantajat investoivat. Nurminen Logistics Oyj:lle valmistui Niiralaan uusi terminaalihalli ja MFG:n hallilaajennus nousi harjakorkeuteen. Palvelusektorillakin tapahtui, kun Rajapysäkki avasi Niiralassa ja Kemien Neste-huoltoasema jatkoi uuden yrittäjäperheen voimin. Anneli ja Toivo Hurskainen kauppiasyrittäjinä Niiralassa sekä Mirjam ja Erkki Koponen huoltoasemayrittäjinä Kemiessä ehtivät tehdä pitkän ja ansiokkaan päivätyön. Valitettaviin uutisiin lukeutui Tikan K-kaupan lopettaminen Värtsilässä.

 

Elinkeinoelämää edistettiin myös Keski-Karjalan yhteistä elinkeinostrategiaa päivittämällä. Strategia toimii Keti Oy:n toimintaa ohjaavana toimintalinjauksena.

 

Vuoden merkittäviin tapahtumiin lukeutui myös Tohmajärven vanhustentaloyhdistyksen Kotipihan saneeraushankkeen valmistuminen. Kunnan osarahoittamalla hankkeella parannettiin palveluasumisen mahdollisuuksia. Tämä hanke jäi yhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ja Tohmajärven kunnansihteerin Marjatta Hämäläisen viimeiseksi. Marjatta ansaitsee suuren arvostuksen ja kiitoksen Tohmajärven kunnan ja tohmajärveläisten vanhusten hyväksi tekemästään työstä!

 

* * *

 

Vuoden aikana valtuusto päätti hyväksyä Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksen sekä peruspalveluohjelman. Tämän valtuustokauden merkittävimmän päätöksen seurauksena Keski-Karjalaan muodostettiin vuoden 2009 alusta alkaen neljän kunnan yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue. Kuntalain tarkoittaman järjestämisvastuun isäntäkuntana toimii Tohmajärvi ja palveluiden tuottamisesta keskeisiltä osin vastaa Kiteen kaupungin Helli-liikelaitos.

 

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti linjauksen talouden tasapainottamisohjelmaksi. Tämä oli ratkaisevassa asemassa sille, että kunta loppuvuodesta saattoi saada harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Valtuusto päätti myös anoa muutosta kuntaliitoksen investointiavustusrahan käyttöön niin, että rahoitus voidaan kohdentaa kokonaisuudessaan terveyskeskuksen saneeraukseen. Anottu lupa myös heltisi.

 

Loppuvuonna valmistui valtuuston edellyttämä ruokapalveluselvitys. Se osoitti mahdollisuudet ja tarpeet ruokapalveluiden tehostamiseen.

 

Tulevaisuuden rakentamistarpeita silmälläpitäen kunta hankki maata kuntakeskuksesta Rakennusliike A. Taskiselta ja vaihtokaupalla Suoviljelysyhdistykseltä.

 

Kesällä laitettiin kuntoon urheilupaikkoja niin urheilukentällä kuin koulukeskuksellakin. Loppuvuonna vihittiin käyttöön Onkamon lähiliikuntapaikka, jonka aikaansaamisessa kylä- ja vanhempainyhdistyksen panos oli ratkaiseva.

 

Värtsilän Vanhusten Tuen omistaman Asuntorannan tulevaisuutta ratkottiin yhdessä rahoittajien kanssa ja tehtiin periaatepäätös omaisuuden ja velkojen siirtymisestä kunnan vastuulle.

 

Kuntamarkkinointia edistettiin toteuttamalla kunnan esittelyvideo.

 

Ministerivieraitakin kuntaan saatiin. Vuoden avasi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vierailu, minkä aikana keskityttiin Niiralan toimintojen esittelyyn. Myös maakunnan oma työministeri Tarja Cronbergille kerrottiin kunnan kuulumisia. Toukokuussa kunnassa vieraili elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, jolle esiteltiin muun muassa MFG Componentsin toimintaa. Yhdessä maakuntaliiton kanssa järjestettiin tutustuttamismatka ministereiden valtiosihteereille ja erityisavustajille Niiralaan ja Sortavalaan. Ketin kanssa järjestettiin vastaava tutustuminen maakunnan keskeisille elinkeinotoimijoille. Niiralassa vieraili myös Itä-Suomen EU-toimiston päällikkö. Kunnanjohtajalla oli tilaisuus kertoa raja-alueyhteistyöstä tasavallan presidentti Tarja Haloselle tämän maakuntavierailun yhteydessä.

 

* * *

 

Tohmajärvi on kulttuuripitäjä ja se näkyi monin tavoin vuoden aikana. Vuotuinen Potsipäivät ja joka toinen vuosi järjestettävät Värtsilä-päivät toteutettiin tuttuun tapaan. Samoin kesäteatterit sekä Kemiessä että Värtsilässä keräsivät runsaan yleisön.

 

Kullervo Rauhalan aloitteesta ensimmäistä kertaa pääasiallisesti Värtsilässä järjestetty Laulu yhdistää –tapahtuma oli kunnianhimoinen ja taiteellisesti korkeatasoinen tapahtuma, jolle on luvassa jatkoa. Toivottavasti alkukesän säät ovat jatkossa vain suosiollisemmat.

 

Pitkin vuotta valmisteltiin kansalliskirjailija Maiju Lassilan 140-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Kirjallisuusseminaarista, näyttelyistä, elokuvista ja pääjuhlasta muodostunut viikonloppua oli sisällölliseltä anniltaan onnistunut ja mieliinpainuva.

 

Vuosi huipentui joulukuussa Keski-Karjalan musiikkiopiston 20-vuotisjuhliin, jossa oli tilaisuus nauttia musiikkikasvatustyön hedelmistä. Tohmajärveltä isännöitävä musiikkiopisto toimi vuoden aikana yhdeksän kunnan alueella.

 

* * *

 

Kiitän kaikkia tohmajärveläisiä, kunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä vuoden 2008 aikana tehdystä työstä ja yhteistyöstä. Erityinen tunnustus kuuluu teille, jotka olette vapaaehtoisvoimin olleet järjestämässä tapahtumia, joista on ollut iloa niin oman kunnan väelle kuin vieraillemmekin!

 

***

12.3.2009

Aurinko paistaa, talous kriisissä

 

Aurinko paistaa parasta aikaa ja viime viikolla oli hiihtoloma. Suomen ilmasto näyttää parhaita puoliaan. Nautitaan siitä tuolla ulkona täysin siemauksin hiihtoladuilla, pulkkamäessä tai pilkkiavannon reunalla, miten itse kullekin parhaiten sopii.

 

Blogikirjoittelussa on tullut hävettävän pitkä tauko. Niinpä tässä tulee vähän pidempi jorina.

 

Tuon oikean auringon vastapainoksi talouden aurinko näyttää valitettavasti sammuvan kokonaan, puhutaanpa sitten maailman, valtion tai kunnan taloudesta. Taloustieteen Nobel-palkittu Paul Krugman vertasi tilannetta tv-haastattelussa jo 30-luvun lamaan.

 

Paljon aurinkoisemmat eivät olleet sävyt myöskään valtiovarainministeri Jyrki Kataisen haastattelussa: Suomen valtio tulee lähivuosina velkaantumaan kymmenillä miljardeilla. Näköpiirissä on, että talouden kääntyessä nousuun myös valtion veroruuvia on kiristettävä ja palveluista ja tulonsiirroista tingittävä, jotta velat kyetään maksamaan takaisin. Omana johtopäätöksenä tähän Kataisen näkemykseen: Tämä heijastuu luonnollisesti ja väistämättä myös kuntien toimintaan ja palveluihin jo nyt ja monena vuotena tästä eteenpäin. Olemme siis toistamassa Suomessa tapahtunutta vajaan 20 vuoden takaista kehityskulkua.

 

1980-luvun lopun Suomi vapautti rahamarkkinat hallitsemattomasti, syntyi markkinakupla ja julkinen talouskin karkasi käsistä. Kun sitten Neuvostoliitto romahti, paljastui, että suomalainen työ oli ylihinnoiteltu, vienti hyytyi ja talous romahti. Vienti saatiin käyntiin markkaa devalvoimalla ja kelluttamalla, mikä ei nyt ole mahdollista. Erona on myös se, että silloin maailmalla oli tuotteista kysyntää, nyt kaikki odottavat ja ihmettelevät, tavaroiden ja palveluiden kysyntä on hyytynyt koko maailmassa. Tämä näkyy tuotantolaitosten seisokkeina, lomautuksina ja irtisanomisina. Hankalinta tilanteessa on se, että kukaan ei tunnu tietävän, mitä tapahtuu seuraavaksi ja kuinka tämä globaalitalouden kone käynnistetään uudestaan. Kun tuotannollinen työ lähtee alta pois, kansantalouteen tuleva ja kiertävä raha vähenee, palveluiden kysyntä hiljenee ja kuntien ja valtion verotulot pienenevät.

 

* * *

 

Tohmajärven kunnan tilanne olisi ollut aivan riittävän haastava, vaikka tilanne olisi sama kuin vuosi sitten, jolloin talouselämällä meni lujaa, eikä talouskriisistä ollut hajuakaan. Nyt vaikeuskertoimet kasvavat uusiin sfääreihin ja moni aiempi olettamus joudutaan heittämään romukoppaan. Kunnan talouden ja toiminnan perusteet on arvioitava uudestaan, kuten Kuntaliittokin on kehottanut.

 

Näitä taustoja vasten muun muassa nyt päätettäväksi tulevat kouluverkkoon kohdistuvat supistustoimet tulevat entistäkin polttavammaksi. Verkon supistaminen on välttämätöntä pienentyneiden oppilasmäärien ja sitä myötä heikentyneen tulopohjan takia, vaikka mitään talouskriisiä ei olisi käsilläkään. Sellainen ajatus, että jatkettaisiin kouluverkon kanssa vieläkin vain entiseen malliin ja etsitään säästöjä ”jostain muualta” ei ole yksinkertaisesti tästä maailmasta. Tarvitsemme kunnan talouteen kaikki mahdolliset säästökohteet. Budjetti on käytävä läpi kautta linjan ja tulopohjakin on arvioitava uudestaan.

 

Viime vuoden tilinpäätös muodostuu noin puoli miljoonaa alijäämäiseksi. Kokonaisuudessaan kunnan toimintakulut olivat 32,5 miljoonaa, josta toimintatuotoilla eli myynti- ja maksutuotoilla kuittautui n. 7,6 miljoonaa euroa. Toimintakate eli kunnan nettomenot, jotka pitää kustantaa verotuloilla ja valtionosuuksilla oli 24,9 miljoonaa. Verotuloilla siitä katettiin hieman alle 12 miljoonaa ja valtionosuuksilla runsaat 13 miljoonaa. Verotuloista 10,5 miljoonaa on ansiotuloveron tuottoa, joten yhden veroprosentin tuottokertymä oli viime vuonna 540.000 euroa.

 

Tuo viime vuoden puolen miljoonan alijäämä antaa harhaisen hyvän kuvan kunnan taloudesta. Tulosta parantaa se, että saimme 262.500 euroa harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Sen lisäksi kassaan tuli kuntaliitosavustusta vielä puoli miljoonaa. Sitä rahaa ei enää ensi vuonna ole.

 

* * *

 

Jossittelu ja jälkiviisastelu on turhaa, mutta jos siitä on tulevaisuuden opiksi, sitäkin voi harjoittaa. Nyt voi jossitella sillä, että jos veroprosenttia olisi korotettu vaikka vuotta aiemmin, viime vuoden tilikausi olisi ollut tasapainossa – olettaen, että harkinnanvarainen neljännesmiljoona olisi valtiolta siinäkin tapauksessa tullut. Toinen jossittelun paikka on se, että jos kouluverkkopäätöksiä olisi tehty syksyllä 2006 ja lakkautettu esitetyt kaksi koulua, säästöt olisivat vaikuttaneet täysimääräisesti viime vuonna ja opetusmenoissa olisi tullut 200.000 euron säästö.

 

Tälle vuodelle veroja nostettiin, joten tuo puolen miljoonan tappio on teoriassa otettu kiinni tämän vuoden talouteen. Muuten hyvä ajatus, mutta tämä matematiikka ei enää näissä talouskriisin oloissa toimi. Kunnan kahden ensimmäisen kuukauden verotulot ovat alentuneet peräti 4,6 % viime vuoden kahden ensimmäisen kuukauden tuloihin verrattuna. Pääsyy on yhteisöverojen reipas alentuminen.

 

Budjetoimme tälle vuodelle 12,4 miljoonan euron verotulot – ja olevinaan realistisesti ja varovaisesti. Tällä hetkellä Kuntaliiton ennuste lupaa, että kertymä tulisikin olemaan yli miljoonan tuota pienempi. Pääsyy on yhteisöveron alenema, mutta myös se, että lomautusten, irtisanomisten ja siten heikentyvän työllisyyden myötä myös ansioverotulot jäävät alle viime vuoden tason. Tämä siis veronkorotuksesta huolimatta!

 

Tämän vuoden tulopohjassa on viimeistä kertaa liitosavustusta, nyt enää neljännesmiljoona. Harkinnanvaraisen avustuksen varaan ei voi laskea mitään. Sitä tuskin tulee toisena vuonna peräkkäin. Ensi vuonna ja siitä eteenpäin yhdistymisavustusta ei enää tule.

 

Jos tilanne ensi vuonna olisi vuoden 2008 kaltainen, tuloveroprosentin pitäisi olla vielä 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin se on nyt eli veroprosentiksi tulisi peräti 22,0. Tällä hetkellä Suomen korkein kunnallisveroprosentti on 21, sitä perii jo useampikin kunta. Pohjois-Karjalan kuntien keskiarvo on 19,25 ja valtakunnallinen keskiarvo 18,55. Tämä jo kertonee, että pelkästään veroprosentteja korottelemalla ei kunnan taloutta voi tai ainakaan kannata yrittää laittaa kuntoon. Pitää puuttua myös palveluihin ja etsiä niistä ne vähemmän tärkeät. Se toki tarkoittaa sitä, että kunnan pitää selvitä jatkossa vähemmällä väellä kuin nyt. Toisin sanoen määräaikaista väkeä on vähennettävä ja eläköityvien tilalle ei voida ottaa aina uutta. Tehtäviä pitää järjestellä uudelleen ja henkilöstöltähän se vaatii paljon.

 

Kaikkea tätä edellä kirjoitettua ei pidä ymmärtää niin – kuten olen ajoittain päättäjienkin piirissä ajateltavan - että saamme kaiken toivon heittää tai että kaikki on lopetettava ja supistettava. Tämän kriisin aikana ja sen jälkeenkin eletään ja samassa jamassa ovat muutkin kunnat. Kaikki on suhteellista, eikä kukaan näiden talousnäkymien takia kuole viluun tai nälkään.

 

On myös rohjettava panostaa tulevaisuuteen, tulopohjan vahvistamiseen elinkeinoelämää kehittämällä ja tekemällä investointeja, jotka on joka tapauksessa tehtävä. Tässä suhteessa muun muassa terkkarin remontti ja uuden paloaseman rakentaminen tulevat erinomaiseen saumaan.

 

Kaikesta huolimatta aurinkoista kevättalven jatkoa!

 

 

 

 

17.2.2009

Koulukeskustelu kiinnosti

Suuri koulukeskustelu viime torstaina keräsi odotetusti varsin runsaan osanoton. Tilaisuuden kysymykset ja kommentit eivät yllättäneet muuten paitsi ehkä maltillisuudellaan. Tuntuu siltä, että kouluverkkoratkaisujen välttämättömyys ainakin hiljaisesti ymmärretään, vaikka sitä varsinkaan sen oman lähikoulun osalta ei hyväksyttäisikään.

 

Faktat ovat kuitenkin niin kiistattomat, että vain täydellinen välinpitämättömyys kuntataloudesta voi johtaa johtopäätöksiin, ettei kouluverkon supistaminen olisi tarpeen. Oppilasmäärien kehitystä, koulujen taloutta ja eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia kuvaaviin tietoihin voi tutustua näiden nettisivujen Ajankohtaista-osiossa, jossa on lyhyt uutinen tilaisuudesta ja sen perässä esitettyä tilastografiikkaa ja numerotietoa.

 

Päätöksenteon hetket ovat käsillä. Sivistyslautakunta saa kouluverkkoratkaisut käsittelyynsä 25.2. Sen jälkeen kunnanhallitus käy alustavan keskustelun sivistyslautakunnan esityksistä kokouksessaan 2.3. Viikkoa myöhemmin eli 9.3. on koolla valtuusto ja kokouksen jatkeeksi pidetään iltakoulu, jossa valtuutetuilla on tilaisuus antaa viimeiset evästykset ennen kunnanhallitukselle tehtävää esitystä, joka on käsittelyssä 16.3. Kouluverkkosuunnitelma ja koulujen lakkauttamis- tai yhdistämispäätökset ovat valtuuston käsittelyssä maanantaina 23.3.

 

Terkkariremontin suunnittelu vauhdittuu

 

Kunnanhallitus kokoontui maanantaina. Tärkein käsiteltävä asia oli terveyskeskuksen peruskorjauksen sisällöstä päättäminen. Asia oli esillä jo kaksi viikkoa aikaisemmin, jolloin kuultiin asiantuntijoina Helli-liikelaitoksen uutta johtajaa Airi Turusta, ikäihmisten palvelujohtajaa Juhani Junnilaista ja vuodeosastoista vastaavaa hoitotyön päällikköä Heli Pölöstä ja teknistä johtajaa Seppo Siposta. Asiantuntijakuulemisen painopiste koski nimenomaan terveyskeskusvuodeosastotoiminnan tulevaisuutta.

 

Nyt päätettiin vasta remontin päälinjoista. Pääkohteet ovat vuodeosasto, keittiö ja talotekniikka. Keittiö on tarkoitus rakentaa sellaiseksi, että siinä voidaan tulevaisuudessa valmistaa koko kunnan ateriat. Vuodeosastotoiminnan jatkoa linjataan Keski-Karjalan yhteisessä sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluohjelmassa ja hienosäätöä kukin kunta voi tehdä omassa palvelusopimuksessaan. Nyt ei siis vielä ole päätetty, onko Tohmajärvellä varsinaista vuodeosastoa vai ei. Remontissa tehdään tilat 30 hoitopaikalle, mikä mahdollistaa niin vuodeosastohoidon kuin palveluasumisenkin.

 

Omien asiantuntijoidemme näkemys tukee valtakunnallisten suositusten ja aiemmin tehdyn konsulttiselvityksen linjaa, jonka mukaan Keski-Karjalaan riittäisi hyvin yksi noin 40-50 –paikkainen sairaanhoidollista vuodeosastohoitoa antava yksikkö. Tämä yksikkö sijoittuisi Kiteelle ja muiden kuntien vuodeosastoista muokattaisiin tehostettua palveluasumista tarjoavia yksiköitä.

 

Tässäkin asiassa pitää kyetä näkemään tilanne muutamaa vuotta pidemmälle, jolloin on aito uhka eläköitymisten myötä siitä, että esimerkiksi sairaanhoitajia ei riitä ripoteltavaksi niin paljon niin moneen toimipisteeseen kuin vielä tällä hetkellä on tilanne. Toki tehostetun palveluasumisen yksiköissäkin tarvitaan lääkäri- ja sairaanhoitajaosaamista, mutta henkilöstömitoitukset ovat erilaiset kuin vuodeosastotoiminnassa.

 

Tämä asia tuntuu herättävän kovasti tunteita, mutta kun ajatellaan asia niin, että terveyskeskuksen vuodeosasto on luonteeltaan lyhytaikaista hoitoa antava sairaalayksikkö, ei kenenkään asuinpaikka, eikä vanhustenhoidon kulmakivi, se tulee paremmin ymmärretyksi

 

Ikäihmisten asumisen ratkaisut pitää Keski-Karjalassa järjestää siten, että kussakin kunnassa on omaa väestöä jokseenkin vastaavasti tarjolla riittävät kotihoidon palvelut ja tehostetun palveluasumisen paikat. Tohmajärvellä se tarkoittaa muun muassa Kotipihan alueen jatkokehittämistä. Vanhusten asumisen keskittämisessä, jossa vaikkapa kaikki Keski-Karjalan yli 75-vuotiaat tehostettua palveluasumista tarvitsevat sijoitettaisiin yhteen kuntaan tai palvelutaloon, ei ole mahdollista, eikä järkevää, vaan asuminen voidaan ja pitää järjestää jokaisessa kunnassa ja ensisijaisesti kotona.

 

Kantelu käsittelyssä

 

Kunnanhallituksen listalla oli myös edellisen kunnanhallituksen jäsenten Veijo Tuunasen ja Lauri Heinosen eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemä kantelu allekirjoittaneen toiminnasta ns. Helli-atk-hankintojen osalta. Ei liene yllätys, kun sanon, että eihän tällainen hyvältä tunnu, eikä edes reilulta. Vastine tulee aikanaan, en tässä yhteydessä ehdi tapahtumien kulkua selvittämään vaikka mieli tekisi.

 

Ehkä kuitenkin kun nyt jo toistamiseen samalta suunnalta lähdetään kohdistamaan allekirjoittaneen toimintaa kohtaan näin raskaita toimenpiteitä, jollainen oikeusasiamiehelle esitettävä kantelu on, sallitaan syytetyllekin kysymys: Eikö tämä Helli-sotiminen voisi jo loppua? Tässä atk-hankinnan käsittelyssä on kyse ”työtapaturmasta”, jonka olen hallitukselle ja valtuustolle selvittänyt mitään tapahtumien kulusta lisäämättä tai pois ottamatta.

 

En ole ymmärtänyt tätä kunnanjohtajan toimenkuvaa niin, että kaikkien mahdollisten virheiden välttäminen olisi tärkein vaadittava ominaisuus. Ehkä on brutaali ilmaus todeta tässä yhteydessä, että ”aina roiskuu, kun rapataan”. Rohkenen sanoa, että Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen muodostaminen oli viime valtuustokauden ylivoimaisesti merkittävin aikaansaannos. Rapattiin ja roiskui, mutta tuli myös valmista. Yhteistoiminta-alueen valmistelu oli vaativa prosessi ja toiminnan käynnistäminen vielä vaativampi. Joskus tuntuisi kohtuulliselta, että asiat saisivat oikeat mittasuhteet.

 

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tietenkin lupa kannella, en voi sitä kieltää enkä edes yritä, vaikka varmaan sellaistakin sanomakseni tullaan väittämään. Ihmettelen vain sitä, että miksi ei luoteta siihen apparaattiin, joka kunnassa on ja anneta sen hoitaa tehtäviään. Tarkoitan sitä, että edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus tulevat normaalissa järjestyksessä kevään aikana arvioitavaksi: meillä on ammattitilintarkastaja, tarkastuslautakunta ja valtuusto sitä varten, että eri toimijoiden tekemisiä voidaan itsekin arvioida ja siltä pohjalta tehdä päätöksiä.

 

 

8.2.2009

 

Norovirus iski

 

Ei mennyt yllätyksittä kulunut viikkokaan. Torstaina aamun ensimmäinen puhelu tuli vt. sivistystoimenjohtaja Arto Juntuselta. Hän kertoi, että Tietäväisen koulun ja lukion opettajista 12 on sairastunut vatsatautiin ja oppilaistakin suuri osa oli jäänyt kotiin. Samana päivänä abit aloittivat ylioppilaskirjoituksensa äidinkielen tekstikokeella. Tilapäisapujoukkojen avustuksella Arto sai kuitenkin koulutyön organisoitua myös tässä poikkeustilanteessa.

 

Epidemian syytä lähti terveydenhoitohenkilöstö tietenkin välittömästi selvittämään. Pian selvisi, että kyseessä on noroviruksen aiheuttama epidemia. Norovirus leviää herkästi henkilöstä toiseen ja muun muassa pöytäpintojen, ovenkahvojen tai saastuneiden elintarvikkeiden ja talousveden välityksellä. Epidemian alkulähteen oletetaan olevan Tietäväisen koulun keittiössä, mutta vielä ei tiedetä, mistä virus on tullut ja lähtenyt leviämään.

 

Siivoushenkilöstö hälytettiin tilanteen vaatimiin toimiin ja koulun pintoja desinfiointiin urakalla heti torstaina. Iso joukko kunnan ja Hellin henkilöstöä on ollut kiinni asian hoitamisessa myös kuluneen viikonlopun aikana. Kaikille operaatioon osallistuneille esitän kiitokset hyvin tehdystä, epätavallista venymistä vaatineesta työstä.

 

Tehdyt toimet eivät tietenkään valitettavasti auta niitä, jotka ehtivät tartunnan jo saada ja ovat joutuneet viime päivinä juoksemaan punkan ja pöntön välillä. Jokainen vatsatautia potenut tietää, miten epämiellyttävästä asiasta on kyse. Onni onnettomuudessa on kuitenkin se, että myös tästä noroviruksen aiheuttamasta taudista selviää parin päivän sairastamisella.

 

Tiedotusvälineissä on kerrottu noin 280 henkilön saaneen tartunnan, mutta tarkkaa tietoa ei voine olla kellään. Kun tauti leviää helposti, siltä eivät välttyne myöskään koululaisten perheenjäsenet. Paras tapa estää epidemian leviäminen onkin pysyä kotosalla ja hoitaa itsensä kuntoon.

 

Tällaisen tapahtuman jälkeen ajaudutaan helposti etsimään syyllisiä. Se ei kuitenkaan ole kovin hedelmällistä. Tärkeintä on saada selville tapahtumaketju ja sen syyt ja sen jälkeen ryhtyä toimenpiteisiin, joilla tällaiset tapaukset voidaan jatkossa välttää.

 

Tapaus on erityisen koetteleva Tietäväisen koulun keittiöhenkilökunnalle. Toivon heille jaksamista ja tukea tässä tilanteessa. Tohmajärvellä on saatu nauttia erinomaisesta kouluruuasta. Tiedän, että tämän lausunnon allekirjoittavat myös useimmat muut Tietäväisen koululla ruokailleet. Uskon ja toivon, että tämä tapaus ei sitä käsitystä romuta.

 

 

2.2.2009

 

Tästä se nyt vihdoin alkaa. Mielessäni on jo pidemmän aikaa ollut ajatus aloittaa blogikirjoittelu kunnan nettisivuille. Tarkoitus on kertoa ja taustoittaa kuntajohtajan näkökulmasta Tohmajärven elämää. Kunnassa tapahtuu niin paljon, että läheskään kaikkea ei ehdi, eikä ole toki järkevääkään selittää ja kommentoida. Perusajatus kuitenkin on se, että tätäkin kautta kaikilla kiinnostuneilla on mahdollista saada tietoa kunnan suunnitelmista, tekemisistä ja etenkin sellaisista näkökohdista, joille ei välttämättä muissa medioissa löydy tilaa. Virallinen tämä palsta ei ole. Täällä esitetyistä ajatuksista vastaa yksinomaan allekirjoittanut. Toivon, että lukijat suovat täällä myös vapaan ajattelun.

 

Kaiken tietävän Wikipedian mukaan blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Tätä tässä nyt yritetään. Keskustelu- ja kommentointimahdollisuuksiakin tullaan mahdollisesti lisäämään. Ajatuksia ja palautetta saa laittaa tulemaan osoitteeseen olli.riikonen@tohmajarvi.fi

 

Säännöllistä kirjoittelua en lupaa, mutta jonkinlaisia merkintöjä vähintään kerran viikossa yritän saada aikaan. Tervetuloa lukijaksi!

 

Olli Riikonen

Tohmajärven kunnanjohtaja

 

 

* * *

 

Vilkas viikko - pääteemana Helli ja kouluverkko

 

Viime viikko, järjestysnumeroltaan vuoden 5., oli sangen sisältörikas. Maanantaina Keski-Karjalan kunnanvaltuustojen ja –hallitusten puheenjohtajat sekä kuntajohtajat kokoonnuimme Kiteelle tekemään esitystä Helli-liikelaitoksen johtajaksi. Ehdotukseksi tuli Airi Turunen, jonka Kiteen kaupunginhallitus virkaan saman päivän kokouksessaan myös nimesi. Valintaprotokolla on sovittu kuntien yhteistoimintasopimuksessa ja liikelaitoksen johtosäännössä. Virka oli avoimessa haussa ja testeissäkin kolme kärkihakijaa käytettiin.

 

Samassa palaverissa lyötiin lukkoon Helli-liikelaitoksen asiantuntijajohtokunnan kokoonpano. Myönteisesti minua yllätti se, miten muun muassa Karjalainen otsikoi aihetta koskevan uutisen ”Hellille arvovaltainen johtokunta”.

 

Arvovaltaisia toimielimiä on toki nimetty muitakin, nimittäin niin Tohmajärvellä kuin muissakin kunnissa on valittu lautakunnat ja muut toimielimet. Myös Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta, joka on järjestämisvastuussa koko seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, onnistuttiin saamaan kokoon maanantaina, kun Tohmajärven valtuusto pääsi tekemään lopulliset valinnat. Tohmajärveltä varsinaiset edustajat ovat Tuomo Eronen (kesk.), Saila Partanen (kesk.) ja Veijo Tuunanen (sit., sd.). Lautakunnan puheenjohtajaksi tuli Kari Pennanen (kesk.) Kesälahdelta ja varapuheenjohtajaksi Raimo Torni (sd.) Kiteeltä. Lautakunnan puheenjohtajuudet kiertävät kuntien välillä valtuustokausittain.

 

Rakentavaa henkeä valtuustotyöskentelyyn

 

Tohmajärven valtuuston ja muidenkin toimielinten kokousten kommentointia pitää virkajohtajan ymmärtää julkisuudessa hillitä, vaikka mieli tekisi sanoa joskus paljonkin. Jos joku sitä tältä palstalta odottaa, joutunee pettymään. En tule yksittäisiä henkilöitä ja heidän edesottamuksiaan kommentoimaan. Kehumiseen ja oikein nimen kanssa varaan kuitenkin oikeuden!

 

Se, mitä kaikista eniten valtuustolta, hallitukselta ja kaikilta luottamushenkilöiltä hartaasti toivon, on se, että saisimme aikaan myönteisen, kuntaa kehittävän ja rakentavan keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirin. Viime kaudella se ei sitä ollut. Tämän kauden osalta olen vielä toivoa täynnä. Vaalit on käyty ja valta jaettu. Yksittäisen henkilön ja päättäjän vaikutusvalta ei ole kuitenkaan joku prosenttiosuus luottamuselinten paikkamäärästä, vaan se riippuu paljosta muustakin. Kaikille hyville ideoille on tilaa!

 

Valtuusto piti jo ensimmäisen kokouksensa jatkeeksi aloitusseminaarin, jossa jokainen valtuutettu pääsi esittäytymään ja kertomaan tiiviisti valtuustokauden tärkeimmät toiveensa ja tavoitteensa. Viime maanantaina jatkettiin heti varsin järeällä teemalla, kun käytiin läpi perusopetuksen järjestämistä ja erityisesti alakouluverkon tulevaisuutta. Sivistyslautakunta ja valtuusto kiertävät tutustumassa myös paikan päällä kouluihin. Ensimmäinen turnee oli viime tiistaina ja seuraava tämän viikon keskiviikkona.

 

Perusopetuksen raakaa faktaa

 

Miksi sitten ollaan koulujen kimpussa? Kylmä tosiasia on lasten määrän vähentyminen. Numerot ovat kiistattomia. Kaikissa alakouluissa annetaan varmasti erinomaista perusopetusta, mutta kun samaa työtä tehdään monessa paikassa ja opetusryhmät jäävät pieniksi, myös kustannukset nousevat korkeiksi. Tohmajärven oppilasmäärä perusopetuksessa on vähentynyt vuodesta 2001 vuoteen 2007 peräti 20 prosentilla. Sama on ollut kehityskulku naapurissamme Kiteellä. Ennusteetkaan eivät lisäystä lupaa, vaan oppilasmäärien lasku jatkuu.

 

Vertailemalla kuntia, voi saada paljon tietoa ja uutta näkökulmaa. Syntyperäisenä tohmajärveläisenä tiedän, että vertailu Kiteeseen voi kirpaista. Teen sen kuitenkin vähän uhallakin tässä kouluasiassa.

 

Tohmajärvellä annettiin perusopetuksen oppitunteja vuonna 2007 lähes yhtä paljon kuin vuonna 2001, mutta Kiteellä ne vähentyivät samassa ajassa kolmanneksella. Itse opetus ei tietenkään Kiteelläkään vähentynyt, vaan ainoastaan päällekkäisten oppituntien määrä. Tämä taas selittyy kouluverkon supistamisella. Kiteellä on nyt kuusi (6) perusopetusta antavaa koulua, Tohmajärvellä kahdeksan (8). Väkimääräsuhteet lienevät kaikkien tiedossa.

 

Entä rahassa? Vuonna 2001 oppilasta kohti lasketut perusopetuksen kustannukset olivat Tohmajärvellä 5022 euroa, Kiteellä 5163 euroa. Tohmajärvi oli siis edullisempi opetuksen järjestäjä. Vuonna 2007 tilanne oli muuttunut siten, että Tohmajärven kustannukset olivat 7886 ja Kiteen 6464 euroa oppilasta kohti. Eroa oli kertynyt kuudessa vuodessa 1422 euroa oppilasta kohti. Oppilaita Tohmajärvellä oli 565. Jos olisimme järjestäneet toiminnan Kiteen kustannustasolla, Tohmajärven perusopetus olisi hoidettu 800.000 euroa toteutunutta edullisemmin.

 

Jossittelu ei paljon hyödytä, mutta on mahdollista. Vuoden 2001 luvutkin osoittavat, että ei ole sellaista olosuhdesyytä, jonka vuoksi Tohmajärvellä perusopetuksen pitäisi maksaa erityisesti enemmän kuin Kiteellä.

 

Kouluasioita käsiteltiin jossain mitassa myös keskiviikkoiltana ”Kuinka kunta jaksaa?” –tilaisuudessa. Kiitos kaikille teille 50 kuntalaiselle, jotka jaksoitte kuunnella puheripuliani ja katsella tilastokuvioita kuntataloudesta ja väestökehityksestä ynnä muusta!

 

Varsinainen koulukeskustelu järjestetään ensi viikolla tostai-iltana 12.2. Hallintolain mukaan kuntalaisille on tiedotettava kouluverkkoon suunniteltavista muutoksista ja tarjottava mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Tervetuloa siis tuolloin valtuustosaliin klo 18. Samoja faktoja varmasti esitetään kuin tuossa edelläkin.

 

Tämän viikon ohjelmaa

 

Tänään maanantaina 2.2. on koolla kunnanhallitus (kannattaa huomioida, että esityslistat liitteineen löytyvät netistä yleensä jo kokousta edeltävänä viikonloppuna) ja huomenna pidämme kunnan virkamiesjohtoryhmän työseminaaripäivän. Keskiviikkona kierretään luottamushenkilöiden kanssa kouluja ja päivä huipentuu Yrittäjäiltaan Kotipirtissä. Tilaisuudessa muun muassa jaetaan entisen elinkeino- ja maaseutulautakunnan myöntämät kannustuspalkinnot yrittäjille. Torstai-iltana on Maiju Lassila –salissa seudun uusille ja muillekin luottamushenkilöille koulutustilaisuus. Tekemistä riittää näköjään tällekin viikolle.

 




4.12.2009 14:53