Tohmajärvellä järjestetty ensimmäinen Karjalan Rajafoorumi kokosi perjantaina Tohmajärvelle Sortavalan alueen, Keski-Karjalan ja Joensuun toimijat yhteiseen seminaariin ratkomaan rajayhteistyön ongelmia ja luomaan uusia visioita.

Tilaisuuden päätteeksi allekirjoitettiin uusi yhteistyösopimus, jossa mukana ovat Sortavalan piiri sekä Sortavalan kaupunki ja alueen muut kunnat Värtsilä, Helylä, Kaalamo ja Haapalampi. Suomen puolelta sopimusosapuolia ovat Joensuun kaupunki sekä Keski-Karjalan kunnat Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Kesälahti.

Sopimuksen mukaan Rajafoorumista luodaan säännöllinen yhteistyöareena, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, kerran rajan molemmin puolin. Foorumin tehtävänä on edistää Värtsilä-Niiralan rajanylityspaikan lähialueen asukkaiden hyvinvointia, kartoittaa yhteistyökohteita ja pyrkiä vaikuttamaan kummankin maan valtakunnan tason päätöksentekoon raja-alueen kehittämiseksi.

Osallistujia oli runsaat 40, joista 17 tuli Sortavalan alueelta. Rajafoorumiin kutsuttiin kuntien edustajien lisäksi yrittäjäjärjestöjen, elinkeinoyhtiöiden, ystävyysseurojen sekä rajavartioston ja tullin edustajia. Pohjois-Karjalasta mukana oli myös maakuntaliitto.

Seminaarissa maakuntajohtaja Pentti Hyttinen kertoi uuden EU-ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista. Karjalan tasavallan partnereita Suomen puolella ovat Pohjois-Karjalan lisäksi Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Hyttinen hahmotteli, että Rajafoorumi voisi olla alueellinen edunvalvoja, joka määrittelee kärkihankkeet ja edistää ja seuraa niiden etenemistä.

Seminaarissa pitkän aikavälin visioista puhuivat Sortavalan piirin johtaja Vladimir Kuznetsov, Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen ja Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen. Kuntien toiveista alustivat kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen, Värtsilän kunnanjohtaja Inga Nevolina ja Sortavalan apulaiskaupunginjohtaja Boris Orlik. Yritysnäkökulmaa valottivat Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Esa Komulainen ja Sortavalan yrittäjien edustaja vaatetustehtaan toimitusjohtaja Sergei Lvov.

Juhani Meriläinen korosti tavallisen ihmisen näkökulmaa rajanylityksiin ja totesi, että rajanylityksen pitäisi toimia niin, että Joensuustakin voi lähteä koska tahansa päiväkahville Sortavalaan. Hän peräsi myös turvallisuutta, parempia liikenneyhteyksiä, elinkeinoelämän yhteistyötä, matkailun kehittämistä sekä käytännön tuloksia tutkimus- ja koulutusyhteistyössä.

Värtsilän kunnanjohtaja Inga Nevolina sanoi, että teollisuuden osalta rajan molemmin puolin on yhteiset intressit. Hän näki mahdollisuuksia matkailussa ja näki sen mahdollisuutena parantaa infraa raja-alueella. Hän kertoi myönteisenä uutisenä, että Venäjän Värtsilässä syntyvyys on nousussa. Lapsia syntyy vuosittain yli 30. Kunnan väkiluku on 3.100, mikä on noin 9 % Sortavalan piirin asukkaista.

Sortavalan apulaiskaupunginjohtaja Boris Orlik kiitteli yhteisiä jätevesihankkeita ja totesi, että Sortavalan alueen suurimpia haasteita jatkossakin on kunnallistekniikan kuntoon saattaminen.

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikosen foorumissa käyttämä puheenvuoro kokonaisuudessaan ohessa.

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen Karjalan Rajafoorumissa Tohmajärvellä 8.6.2007:

Rajayhteistyön saavutukset ja haavekuvat - miltä Värsilä-Niiralan lähialue voisi näyttää 20 vuoden päästä?

Venäjän Suomen suurlähettiläs Aleksander Rumyantsev vieraili Niiralassa tiistaina. Pidin  kunnan puheenvuoron, jonka lopuksi esitin vision. Totesin, että en osaa sanoa, mikä on tämän tulevaisuudenkuvan aikataulu, mutta visio kuitenkin kuuluu seuraavasti:

Pohjois-Laatokan-Karjala on yrityksiä ja matkailijoita houkutteleva alue, jossa hyvinvointi kehittyy, rajan ylittävä yhteistyö on mutkatonta, raja on matalalla ja mieli korkealla.

Tämän kuultuaan lähettiläs esitti, että tuo on totta ehkä 100 vuoden päästä. Onneksi oli pilke silmäkulmassa.

Rohkenen kuitenkin väittää, että visio on osittain totta jo nyt.

Mitä elämä voisi olla 20 vuoden päästä erityisesti täällä Niiralan-Värtsilän raja-aseman vaikutusalueella? - Sortavalasta Joensuuhun tai Liperistä Lahdenpohjalle. Otetaan ensin 20 vuotta taaksepäin. Suomea johti Mauno Koivisto ja Venäjää, silloista Neuvostoliittoa Mihail Gorbatsov. Kännykkä oli juuri keksitty, internetistä ei ollut vielä tietoakaan, mutta Lada oli suosittu auto myös Suomessa. Niiralasta rajan yli pääsivät ainoastaan tavarajunat ja villieläimet. Erityisesti Tohmajärven ja Värtsilän kunnat ajoivat kuitenkin innokkaasti rajan avaamista henkilöliikenteelle. Näytti siltä, että raja aukeaa Imatralta, mutta täällä jäädään nuolemaan näppejä. Raja aukesi virallisesti vuonna 1992, kansainvälinen siitä tuli 1995. Uusi raja-asema rakennettiin. Silloin ajateltiin, että rajanylityksiä tulee vuosittain olemaan 150.000. Kymmenen vuotta myöhemmin ylittäjiä oli jo lähes miljoona. Jos joku olisi 20 vuotta sitten väittänyt, että ylittäjiä vuonna 2007 on miljoona, että suurin osa matkustajista kulkee omalla autolla ja että ylittäjistä puolet on venäläisiä, niin hulluna olisi pidetty.

Millaista kehitystä muistelemme 20 vuoden päästä? Siirrytään vuoteen 2027 ja kuvitellaan.

Raja-alueen nopea kehitys oli alkanut 2010-luvun alkupuolella, kun uusi valtatie valmistui Laatokan länsipuolelle Sortavalan ja Pietarin välille. Myös Tohmajärveltä Niiralan raja-asemalle johtava tie saatiin oikaistuksi. Tie valmistui vuonna 2014, kun liikenneministeri Anu Vehviläisen johdolla hanke oli määritelty kansallisesti tärkeiden tiehankkeiden joukkoon.

Venäjän päätös liittyä pitkien neuvotteluiden jälkeen maailman kauppajärjestöön vuoden 2017 alusta kevensi ja yhtenäisti tullimuodollisuuksia raja-asemilla. Tämä vilkastutti kauppaa ja yritysten yhteistyötä entisestään Suomen ja Venäjän välillä.

Niiralan-Värtsilän alueelle on rakentunut suuri logistiikkakeskus, jonka erikoisuutena on, että osa huolintahalleista on rakennettu molemmin puolin rajaa. Se on tärkein tavaran kauttakulkureitti pohjoismaista Karjalan tasavaltaan, Keski-Venäjälle ja Kiinaan. Näin kävi, kun EU ja Venäjä sopivat, että EU:n itäisin maaraja on hyvä erityistalousaluekokeiluun.

Uusiutuvat energialähteet tulivat pakollisiksi liikenteessä ja lämmityksessä ilmastosyistä vuonna 2020. Niiralassa aloitti Suomen ensimmäinen turpeesta bensiiniä valmistava bioenergialaitos jo vuonna 2012. Raaka-ainetta saatiin muun muassa rajan molemmin puolin sijaitsevasta Rillinkisuosta. Laitoksen hukkalämpö johdettiin Värtsilän rautatehtaalle ja kasvihuoneisiin, joissa tuotetaan kurkut, tomaatit ja salaatit Laatokan-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Pietarin markkinoille.

Värtsilän rautatehdas on saanut uudeksi omistajaksi venäläis-suomalaisen yhteisyrityksen. Yritys rakentaa bioenergialaitoksia sekä aurinko- ja tuulienergiajärjestelmiä, joiden markkina-alueena on koko maailma.

Sortavalan alueesta on uusien yritysinvestointien myötä tullut houkutteleva työ- ja asuinympäristö. Ruotsalainen talotehdas uskaltautuu perustamaan Sortavalan alueelle uuden tehtaan, kun suomalaiset vielä miettivät asiaa.

Keski-Karjalan ja Sortavalan piirin sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishanke käynnistyi vuonna 2017 Suomen puolella saatujen hyvien kokemusten ansiosta. Syynä oli myös se, että rajan yli päivittäin työssä käyvien terveyspalvelut piti saada kuntoon. Tämä oli varsin helppoa, sillä Keski-Karjalan lääkäreistä jo puolet oli venäläissyntyisiä ja hoitajissakin oli maahanmuuttajia. He olivat tuoneet hyviä hoitokäytäntöjä Venäjältä ja vastaavasti halusivat levittää Suomessa saamiaan kokemuksia myös kotimaassaan.

Noin vuoden 2020 paikkeilla EU ja Venäjä saivat sovituksi viisumivapaudesta. Passeihin saatiin biotunnisteet. Edes EU-passien sivut eivät enää irtoilleet toisistaan – passit olivat nimittäin muuttuneet luottokorttimallisiksi, eikä niihin tarvittu enää leimoja. Jo tätä ennen viisumeita pystyttiin myöntämään raja-asemalla, henkilön tiedot tarkastettiin tietojärjestelmästä sähköisesti ja viisumin sai 10 euron hinnalla. Tämä lisäsi rajanylittäjien määrää reilusti. Moni venäläinen ja suomalainen tutustui ensimmäistä kertaa naapurimaahansa. Rajanylittäjien määrä ylitti kaksi miljoonaa jo vuonna 2017 ja viisumivapaus nosti ylittäjien määrän neljään miljoonaan.

Matkustusintoa lisäsivät erityisesti toimivat joukkoliikenneyhteydet. Keski-Karjalasta alkoi päästä jälleen yöjunalla Helsinkiin, nyt tosin Viipurin kautta. Sen lisäksi yhteydet toimivat Niiralan kautta myös Petroskoihin ja Pietariin. Myös reittibussit kuljettivat matkustajia ja Joensuusta yhteydet toimivat myös lentäen.

Laatokalla järjestetään 20 tunnin risteilyjä, jotka ovat suomalaisten ja kansainvälisten turistien suosiossa, kun Itämeri on tullut jo kolutuksi.

Niiralassa nykyisen K-kauppa Sinitorin ja Cafe Tsaikan tuntumassa on massiivinen Karjala-keskus. Turistikeskus, jossa normaalien kauppa- ja ravintolapalveluiden lisäksi on Karjala-tietokeskus matkailijoille sekä rajan ylittävää yritystoimintaa palvelevia tiloja ja yrityksiä kuten Karelian Business Link.

Uudet kylpylähotellit ovat valmistuneet Sortavalassa, Kiteellä, Joensuussa ja Kolilla. Tohmajärvellekin on jouduttu rakentamaan hotelli ja laskettelurinne on avattu uudelleen

.

Venäläinen Jänisjärven lomakylä ja suomalainen Jänisjoen lomat ovat perustaneet yhteisen golfkenttäyhtiön. Kenttä on osittain Suomen ja osittain Venäjän puolella. 9. reiän lyöntipaikka on Suomessa, mutta reikä Venäjällä. Sekä Suomen että Venäjän rajavartiotornit golfkentän läheisyydessä on muutettu lintutorneiksi. Nämä erikoisuudet houkuttelevat golf- ja lintuharrastajia kaikkialta maailmasta.

Vuonna 2027 pietarilaisten multimiljonäärien omistukseen päätyneestä golfkentästä aiotaan tehdä maailman ensimmäinen osittain sisätiloissa toimiva kenttä. Tämä tuli mahdolliseksi, koska on juuri opittu hyödyntämään täysin saasteetonta, rajattomasti saatavilla olevaa aurinko-vety –energiaa.

Vuonna 2027 tapahtuu sekin ihme, että Tohmajärvelle valitaan venäjää sujuvasti taitava uusi kunnanjohtaja. Hän aloitti venäjän opiskelun, kun Tohmajärvellä oli vuonna 2008 alkanut kokeilu, jonka ansiosta oli mahdollista opiskella ruotsin sijasta venäjää.